Kevään tuoma valoisuus saa ihmiset yleensä piristymään. Osalla nopeasti kasvanut valon määrä saa kuitenkin elämänrytmin sekaisin. Tämä aiheuttaa väsymystä, jaksamattomuutta ja jopa masennusta.
Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri Olli Piirtolan mukaan kevätmasennukseen hyviä hoitokeinoja ovat säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio.
– Kyse on vuodenajasta johtuvasta mielialahäiriöstä, jota esiintyy voimakkaan valoisuuden aikaan eli maalis–kesäkuussa. Myös monen muutenkin masennuksesta kärsivän oireet voivat pahentua keväisin, Piirtola kertoo.
Pohjoisen ongelma
Erkki Piirtolan mukaan kevätmasennusta esiintyy alueilla, joissa valoisuus vaihtelee suuresti eri vuodenaikoina.
– Pohjoisilla alueilla, kuten Suomessa, vuodenaikamasennukseen sairastutaan jopa seitsemän kertaa todennäköisemmin kuin vaikka Floridassa.
Piirtola arvelee kevätmasennuksen johtuvan siitä, että valo sotkee unen.
– Pidemmät päivät ja valo houkuttelevat ihmiset valvomaan pidempään, minkä takia yöunet voivat jäädä talviaikaa lyhyemmiksi. Myös muiden virkeys vaikuttaa masentujien mielialaan.
Kevätmasennuksen oireet voivat olla samoja kuin normaalin masennuksen: mieliala laskee, ärtyneisyys lisääntyy ja itku voi tulla yllättäen.
Ryhmäliikunnasta tukea
Myös UKK-instituutin tutkijat kehottavat keväällä lisäämän liikuntaa, koska liikunta pitää yllä masentuneen tai ahdistuneen ihmisen fyysistä suorituskykyä.
– Kaikki ihmiset kokevat ajoittain masennusta ja ahdistuneisuutta, mutta eivät menetä silloinkaan toimintakykyään, tutkijat muistuttavat UKK-instituutin nettisivuilla.
Liikuntaa on tutkittu osana masennuksen hoitoa vuosikymmenien ajan. Aiheesta on ilmestynyt useita katsauksia ja analyyseja, viimeisin vuonna 2012.
– Monet tutkimukset ovat kohdistuneet ryhmäliikuntaan, jolloin liikunnan edullinen vaikutus mielialaan voi myös olla yhteydessä sosiaalisiin kontakteihin. Liikuntaohjelmien, liikunnan määrän ja fyysisen kunnon arviointimenetelmiä on tutkimuksissa selostettu niukalti.