Eduskunta hyväksyi helmikuussa 2013 korkokaton niin sanotuille pikavipeille. Korkokatto koskee kaikkia alle 2 000 euron luottoja. Lain tarkoitus oli lopettaa pienten rahasummien ja lyhyen takaisinmaksuajan pikavippien tarjonta.
Tarjontaa kuitenkin riittää. Tilastokeskus kertoi viime viikolla, että vuoden 2015 neljännen neljänneksen aikana uusia pienlainoja eli pikavippejä myönnettiin kotitalouksille yhteensä 118 137 kappaletta lähes 64 miljoonalla eurolla. Uusia euromääräisiä lainoja myönnettiin lähes 58 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä.
Keskimääräinen pienlaina oli viime vuoden neljännellä neljänneksellä 541 euroa ja sen takaisinmaksuaika oli keskimäärin lähes 165 päivää. Pienlainojen ottajat maksoivat loka-joulukuun aikana ottamistaan lainoista yhteensä lähes 9 miljoonaa euroa erilaisia kuluja. Se oli 28 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Tilastokeskuksen tarkastelussa oli mukana 46 pienlainayritystä.
Lainalla maksetaan lainaa
Velkakierteessä ja taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia kotitalouksia neuvovan Takuu-Säätiön mukaan uusien pikavippien keskimääräiset velkamäärät ovat kasvaneet ja takaisinmaksuajat pidentyneet.
Takuu-Säätiön mukaan lisäksi joustoluotoista ja vertaislainoista on tullut uusi ilmiö pienten pikavippien rinnalle. Niitä markkinoidaan näkyvästi myös järjestelylainoina, joilla voi maksaa pois aikaisemmin otettuja pikavippejä tai muita lainoja. Säätiön kokemusten mukaan uudella lainalla yritetäänkin usein epätoivoisesti paikata horjuvaa korttitaloa. Monesti kysymys on jo pitkään jatkuneista talousongelmista, joihin havahdutaan liian myöhään. Nopeasti ja helposti saatavan järjestelylainan riskinä on velkakierre.
Lainaa haetaan häätöuhan vuoksi
Takuu-Säätiö otti tammikuussa käyttöön sähköisen pienlainahakemuksen. Sen tavoitteena on ennaltaehkäistä pienituloisten kotitalouksien ylivelkaantumista tarjoamalla heille 200–2 000 euron kohtuuehtoista pienlainaa, jolla voi rahoittaa erilaisia hankintoja.
Säätiön mukaan lainanhakijat ovat usein kuitenkin olleet jo taloudellisissa vaikeuksissa, eikä lainalla enää ratkaista tilannetta.
– Meille tulee viikoittain hakemuksia, joissa lainaa haetaan asunnon häätöuhkan vuoksi. Useiden kuukausien vuokrarästien lisäksi lainanhakijoilla on tyypillisesti myös muita velkoja. Näistä hakemuksista huokuu suuri hätä ja epätoivo. Vastuullisena luotonantajana emme kuitenkaan voi myöntää uutta lainaa hakijalle, joka on jo ylivelkaantunut. Olemmekin joutuneet hylkäämään noin 70 prosenttia lainahakemuksista, toteaa kehittämispäällikkö Minna Markkanen Takuu-Säätiöstä.
Lainarahalla paikataan pieniä tuloja
Häätötapausten lisäksi Takuu-Säätiön pienlaina-asiakkaat kertovat usein vaikeuksistaan selvitä perusmenoistaan. Rahat eivät riitä ruokaan tai yllättäviin terveydenhoitomenoihin, joten lainarahalla paikataan tulojen riittämättömyyttä. Osittain kysymys on myös taloudenhallinnan puutteista tai kyvyttömyydestä tulla toimeen pienillä tuloilla kulutuskeskeisessä yhteiskunnassa.
– Asiakkaidemme tarinat paljastavat niin luottomarkkinoiden kuin toimeentuloturvajärjestelmän epäkohtia. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten pienituloisia ihmisiä voidaan nykyistä paremmin auttaa pärjäämään ja ehkäistä heidän ylivelkaantumistaan. Haasteena on myös tavoittaa ihmiset riittävän ajoissa, jo ennen velkakierteeseen joutumista, Markkanen sanoo.
Takuu-Säätiön näkemys on, ettei luottomarkkinoiden sääntely yksittäisillä lakiuudistuksilla riitä, vaan tarvitaan sosiaalisempia vaihtoehtoja luottomarkkinoille sekä helppokäyttöisiä välineitä oman taloudenhallinnan tueksi.