Tiistaina julkaistut työllisyystilastot kertovat työttömyystilanteen vaikeutumisesta, vaikka virallinen työttömyysaste aleni viime vuoden helmikuusta.
Useamman vuoden tarkasteluvälillä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2011. Silloin pitkäaikaistyöttömiä oli 60 000, nyt 122 000.
Työttömyystilannetta vaikeuttaa se, että viime vuosina järjestöjen työllistämistoiminnan edellytykset ovat heikentyneet merkittävästi. Muutoksia on tapahtunut erityisesti työllistämistukien, kuten palkkatuen leikkaamisessa ja kohdentamisessa.
”Tästä johtuen järjestöjen mahdollisuudet käyttää palkkatukea osana työllistämistoimintaa ovat suorastaan romahtaneet”, kirjoittaa Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas.
Järjestöjen työllistäminen enemmän kuin puolittui
Vuosina 2007 – 2016 palkkatuella järjestöihin työllistyneiden määrä on pudonnut noin 14 000 ihmisestä alle 6 000 ihmiseen. Koska palkkatukimäärärahoja on edelleen leikattu viime vuodesta, järjestöjen työllistäminen todennäköisesti vähenee tänäkin vuonna, arvioi Ahokas.
Vielä vuonna 2009 työllistettyjen määrä oli yli 30 prosenttia suhteessa pitkäaikaistyöttömiin. Sen jälkeen suhdeluku on pudonnut rajusti. Vuoden 2016 alussa suhdeluku oli enää 5 prosenttia.
Ahokkaan mukaan palkkatuki on ollut etuus, joka on tukenut lähimpänä avoimia työmarkkinoita olevia työttömiä, joiden työkyky vaatii vahvistamista.
”Kun palkkatukea ei ole ollut saatavilla, monet ihmiset ovat joutuneet palaamaan esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan tai jääneet pahimmassa tapauksessa hetkellisesti ilman mitään työ- tai työtoimintapaikkaa.”
”Näin työllistämistoiminnassa keskeinen poluttaminen on epäonnistunut ja ihmisten lupaava tie kohti avoimia työmarkkinoita on katkennut. Koettu pettymys ja turhautuminen ovat vaikuttaneet negatiivisesti monien pitkäaikaistyöttömien sekä osatyökykyisten työ- ja toimintakykyyn.”
Lisäleikkauksia tulossa
Ahokkaan mukaan voidaan puhua järjestöjen työllistämistoiminnan hautajaisista, jos hallitus päätyy valmistelussa olevassa julkisen talouden suunnitelmassa leikkaamaan työllistämisrahoja myös tulevina vuosina. Työ ja elinkeinoministeriöstä on jo viestitetty välityömarkkinatoimijoille, että ilman lisämäärärahoja järjestöille ei ole luvassa lisää resursseja ja järjestöjen työllistämismalleja pitäisi alkaa tarkastella kasvavan niukkuuden näkökulmasta.
Ahokas ei pidä järkevänä ajaa alas toimivia järjestöjen työllistämismalleja pitkäaikaistyöttömyyden edelleen kasvaessa. Pitkäaikaistyöttömyyden noustessa järjestöjen työllistämistoiminta on entistäkin tärkeämpää.
Rahat loppu jo keväällä
Sosten mukaan järjestöjen palkkatukimäärärahoja tulisi lisätä ja kokonaisuudessaan työllisyysmäärärahoja tulisi kasvattaa 100 miljoonalla eurolla. Tällä määrärahalla voidaan työllistää palkkatuella yli 16 000 henkilöä vuodeksi.
”Tämä takaisi sen, että palkkatukea voitaisiin myöntää sitä tarvitseville koko vuoden ajan, kun esimerkiksi tänä vuonna järjestöjen palkkatukimäärärahat on käytetty lähes kokonaan jo keväällä”, Ahokas kirjoittaa.
Sosten mukaan Suomi tarvitsee työllisyyspalveluiden kokonaisuudistuksen, jossa toimivien alueellisten ja monialaisten työllistämismallien pohjalta luodaan kansallinen työllistämismalli. Mallin vaikuttavuutta arvioidaan niin avoimelle työmarkkinoille työllistymisen kuin työttömien työ- ja toimintakyvyn kehittymisen mittareilla. Tämä on ainoa keino saada eri työllistymistä edistävät palvelut ja tuet toimimaan tehokkaasti työttömien ja osatyökykyisten parhaaksi.