Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen arvosteli rankasti hallituksen työmarkkinapolitiikkaa lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.
Hän kommentoi lauantaina pääministeri Juha Sipilän vertausta siitä, kuinka tulppa on nyt veneestä irti.
Pääministeri kommentoi vertauksella torstaina työmarkkinasopimuksen edistymistä.
– Epäonnistunut kielikuva kuvaa oikeastaan aika hyvin hallituksen toimintaa: hallitus uskoo ja toivoo tekevänsä oikein, mutta saa aikaan vain tulpan vetämisen veneen pohjasta. Vene pysyy pinnalla vain vimmatulla äyskäröinnillä, ja se työ ei todellakaan jakaudu tasan, Pekonen sanoi.
Pekonen piti kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen puolueen puheenjohtajan Paavo Arhinmäen puolesta tämän sairastuttua.
Luottamuspula
Pekonen arvioi, että ammattiliitoilla ei ole luottamusta siihen, että hallitus pitäisi oman osansa sopimuksesta, kun osa SAK:n jäsenliitoista ei hyväksy sopimusta, vaikka SAK:n hallitus hyväksyi sen.
– Ja miksi olisi? Hallitus ei ole selvästi luvannut pitää kiinni omasta osuudestaan, vaan uhkailee palkansaajia ja työttömiä lisäleikkauksilla. Voi sanoa, että maan hallitus on tämän kolmikannan heikko lenkki, Pekonen sanoi.
Hän muistutti siitä, että ammattiliitot ovat olemassa ajaakseen jäsentensä eli työntekijöiden etua.
– Kaikkien työntekijöiden on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään omaa suhdettaan ammattiyhdistysliikkeeseen. Eivät kahdeksan tunnin työpäivät tai vuosilomat ole tyhjästä tulleet. Niiden eteen on aikoinaan tehty kovasti työtä, hän sanoi.
– Tässä sopimuksessa työntekijöiltä leikataan lomarahoja, pidennetään työaikaa ja heille siirretään aiemmin työnantajille kuuluneita maksuja. Työnantajat saavat tämän kaiken joutumatta luopumaan mistään.
Hän kommentoi myös puheita siitä, että sopiminen on parempi kuin pakkolait.
– Valtionvarainministeri Stubb kuitenkin itse kertoi, että pakkolait olisivat lopulta kaatuneet perustuslaillisiin ongelmiin. Hallitus on siis käytännössä perustanut kiristyksensä huijaukselle.
Pekonen totesi myös, että riippumatta pakkolaeista eduskuntaan on tulossa useita työntekijän asemaa heikentäviä esityksiä, kuten koeajan pidennys ja perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden laillistaminen. Lisäksi työttömyysturvaa leikataan.
– On hyvä, että asioista pystytään sopimaan. Nyt kuitenkin ainoastaan työnantajat hyötyvät sopimuksesta. Yksipuolinen saneleminen ei yleensä johda haluttuun lopputulokseen, Pekonen sanoi.
Hallitus lietsoo vastakkainasettelua
Pekonen totesi, että hallituksen toimet ja kilpailukykysopimuksen esitykset tarkoittavat suoraa tulonsiirtoa työnantajille ja supistavat kotimaista kysyntää.
– Mitään takeita toimien työllisyysvaikutuksista ei kuitenkaan ole, hän sanoi.
Esimerkkeinä hän mainitsi vuonna 2009 tehdyn Kela-maksun poiston kustannukset ja yhteisöveron alentamisen 4,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2012. Niiden työllisyysvaikutukset jäivät olemattomiksi.
Pekonen arvioi hallituksen lietsoneen pakkolaki-uhkailulla ja leikkauksilla vastakkainasettelua työelämässä ja ihmisten arjessa, ajanut pienituloisia toisiaan vastaan, saanut aikaan yhteiskunnan ilmapiirin heikentymisen ja jopa myrkyttymisen.
– Elämme aikaa, jolloin rasistisia ja loukkaavia puheita ja tekoja pidetään normaaleina tai jopa hyväksyttävinä, jopa eduskunnassa. Vasemmisto ja ammattiyhdistysliike on ajettu ahtaalle.