Miljardööri Donald Trump otti selvät voitot republikaanien esivaaleissa Floridassa, Illinoisissa ja Pohjois-Carolinassa tiistaina. Missouri meni suunnilleen tasan Ted Cruzin kanssa.
Ohiossa osavaltion kuvernööri John Kasich otti ensimmäisen esivaalivoittonsa.
Marco Rubio ei pärjännyt edes kotiosavaltiossaan Floridassa ja ilmoitti luopuvansa kamppailusta.
Pattitilanteeseen ei ole vuosikymmeniin jouduttu kummassakaan puolueessa.
Republikaaneilla presidenttiehdokkaaksi valintaan tarvitaan yli puolet 2 473:sta puoluekokousedustajasta eli 1 237 edustajaa.
Uutistoimisto AP:n laskurin mukaan Trumpilla on nyt kasassa puolet tästä eli 621 edustajaa. Pahimmalla kilpailijalla Cruzilla on 396.
Kun lasketaan yhteen Cruzin, Kasichin sekä jo luopuneiden ehdokkaiden kannattajat, muilla kuin Trumpilla on 717 edustajaa.
Trumpilla on hyvät mahdollisuudet saada tarvittava enemmistö lopuissa esivaaleissa. Mutta yhä on mahdollinen myös tilanne, että heinäkuussa Clevelandissa pidettävässä puoluekokouksessa kenelläkään ei ole enemmistöä.
Ja silloin peli menee villiksi.
Viimeinen vaihtoehto
Kumpikaan suurista puolueista ei ole vuosikymmeniin joutunut tilanteeseen (contested convention), jossa esivaalit eivät olisi tuoneet selvää voittajaa.
Republikaanien perinteinen valtalinja ja puolue-eliitti ovat tehneet parhaansa kampittaakseen Trumpin. Esivaaleissa se ei enää onnistu, joten katseet ovat jo kääntyneet puoluekokoukseen.
Eräät vaikutusvaltaiset republikaanit ovat ilmoittaneet, etteivät he ikinä tue Trumpia. Politico-sivuston mukaan he kaavailevat viimeisenä vaihtoehtonaan suunnitelma B:tä, jossa he nostaisivat Trumpin ja Hillary Clintonin vaihtoehdoksi puoluekokouksesta riippumatta kolmannen ehdokkaan.
Nimiäkin on heitelty ilmaan. Tässä kisassa mukana olleista ehdokkaista John Kasich vastaa eniten käsitystä niin sanotusta maltillisesta republikaanista. Myös Rubio on mainittu.
Lisäksi on puhuttu vuonna 2012 presidenttiehdokkaana olleesta Mitt Romneysta ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan Paul Ryanista.
Jos esivaaliprosessi on pahasti jakanut puoluetta, suosituimman ehdokkaan syrjäyttäminen – tapahtuipa se puoluekokouksessa tai sen ulkopuolella – olisi tietysti vielä repivämpää.
Monimutkaiset säännöt
Tie kohti Clevelandia on mutkikas. Jäljellä olevissa republikaanien esivaaleissa voittaja vie yleensä kaikki tai suurimman osan osavaltion edustajista.
Puoluekokousedustajien sitoutuminen ehdokkaansa taakse vaihtelee. Yksikään ehdokkaista ei voi pitää täysin varmana, että kaikki laskuihin otetut todella ovat hänen takanaan.
Muutamassa osavaltiossa valitut puoluekokousedustajat saavat vapaat kädet riippumatta esivaalien tuloksista. Joissakin osavaltioissa edustajat jopa valitaan erillään esivaaliprosessista.
Tulokseen saattavat vaikuttaa jopa pienet, statukseltaan osavaltiota vähäisemmät alueet kuten Guam, Yhdysvaltain Samoa ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret. Niiden edustajilla on puoluekokouksessa vapaat kädet.
Republikaanien sääntöjen mukaan edustajien pitäisi ensimmäisessä äänestyksessä äänestää osavaltionsa tuloksen mukaisesti.
Siitä eteenpäin puoluesäännöt eivät sano mitään. Puoluekokous voi prosessin kuluessa vapaasti päättää pelisäännöt.
Sitten on vielä sääntö, jonka mukaan presidenttiehdokkaaksi voivat puoluekokouksessa asettua vain ne, jotka ovat voittaneet vähintään kahdeksassa osavaltiossa tai muulla delegaation lähettävällä alueella.
Toistaiseksi vasta Trump on ylittänyt rajan. Cruz on voittanut neljä sekä Rubio ja Kasich kumpikin yhden osavaltion.
Puoluejohto asetti säännön vuonna 2012, jotta se pystyi torjumaan libertaristi Ron Paulin. Nyt sen sijaan johdon pitäisi peruuttaa sääntö saadakseen ehdokkaaksi jonkun muun kuin Trumpin tai Cruzin. Tätä onkin pidetty mahdollisena.
Demokraattien peli selvä
Demokraattien puolella peli käytännössä ratkesi tiistaina. Bernie Sanders ei pystynyt enää jatkamaan viime viikon yllätysmenestystään, ja Clinton vei ylivoimaisesti Floridan ja Pohjois-Carolinan sekä niukasti Illinoisin. Ratkaisevin isku Sandersille oli Clintonin 14 prosenttiyksikön voitto Ohiossa. Missouri meni tasan.
Toki Clintonilta puuttuu yhä yli 800 edustajaa demokraattien voittoon tarvittavista 2 383 edustajasta, mutta koska demokraateilla osavaltioissa valitaan edustajat suhteellisuusperiaatteella, jyrää Clinton väistämättä voittoon.
Clinton kiinnittikin voittopuheessaan tiistaina jo huomion esivaaleista itse presidentinvaaleihin ja todennäköisimpään vastustajaansa Trumpiin.