Nordean keskiviikkona julkaisema talousennuste näe mitään myönteistä tulevaisuudessa. Pankin mukaan Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisissä talousongelmissa tarvittaisiin sisäistä devalvaatiota, mutta päätöksenteko on liian hidasta ja liian vähäistä. Talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä, uskoo Nordea.
– Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.
Vienti ei lähde kasvuun
Nordea ennustaa talouskasvun jäävän tänä vuonna viime vuoden tasolle puoleen prosenttiin ja ensi vuonnakin alle prosenttiin. Jos yhteiskuntasopimusta ei tule ja jos syksyllä tulee laajoja lakkoja, ovat nämäkin luvut liian optimistia.
Viime vuonna Suomen talous kääntyi pieneen kasvuun, koska tuonti väheni ja kotitalouksien kulutus kasvoi yllättävän paljon.
– Ennusteemme mukaan kulutuksen kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna. Vientisektori ei tuo merkittävää kasvua: tuonti ei vähene viime vuoden tapaan eikä vienti lähde kunnolla nousuun, mitä ennakoivat tammikuun umpisurkeat ulkomaankauppaluvut, ekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi.
Maailmalta ei tule apua
Nordean mukaan kansainvälisen talouden kasvu jää viime vuoden tasolle, mikä on alle pitkän aikavälin keskiarvon. Euroalue, Kiina ja Yhdysvallat kasvavat viime vuotta hitaammin. Venäjän ja Brasilian syöksy sentään päättyy.
– Vientimarkkinoidemme kasvu keskittyy edelleen kulutustuotteisiin. Niinpä Suomen teollisuus- ja investointipainotteinen vientisektori ei saa uutta kysynnän kasvua maailmanmarkkinoilta. Viennin kasvu pitää hankkia markkinaosuuksia voittamalla. Se vaatii kovaa kilpailukykyä, sanoo Kangasharju.
Investointien piristyminen jää Suomessa laimeaksi. Luottamus ei Nordean mukaan palaudu ilman kunnollista yhteiskuntasopimusta ja viennin vetoa. Kotitalouksien heikko tulokehitys pitää asuntokysynnän vähäisenä ja rakentamisen piristymisen hitaana.
– Investointeja rajoittaa myös säästöjen käyttö kulutukseen. Vaikka talouden kolme vuotta jatkunut supistuminen viime vuonna katkesi, Suomi söi kokonaisuutena viime vuonna enemmän kuin tienasi. Rahaa ei jäänyt edes investointeihin, joten uudet investoinnit on rahoitettava kokonaan velalla, sanoo Pasi Sorjonen.