Vienti laski ja sen arvo romahti, teollisuuden liikevaihto supistui, uudet tilaukset vähenivät.
Suomen taloudesta on vuoden ensimmäisten kymmenen viikon aikana tullut lukuja, jotka kertovat, että kauan odotettua nousua saadaan edelleen odottaa ilman merkkejä paremmasta. Useimmat tutkimuslaitokset julkistavat seuraavan talousennusteensa myöhemmin maaliskuussa, mutta peräpeilissä ei näy kuin synkkyyttä.
Talouskehitykseltään Suomi alkaa olla euroalueen heikoin lenkki.
Lisää vastatuulta saatiin jälleen tänään tiistaina, yhdennellätoista viikolla. Tilastokeskus kertoi viennin supistumisesta viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Tullin viime viikolla julkaiseman tilaston mukaan Suomen tavaraviennin arvo oli tammikuussa lähes 3,6 miljardia euroa. Viennin arvo oli kymmenen prosenttia pienempi kuin viime vuoden tammikuussa. Pudotus olisi ollut vielä jyrkempi ilman tammikuulle sattunutta lentokonetoimitusta.
Kaikkien päätoimialojen tuotteiden vienti laski selvästi tammikuussa. Vienti EU-maihin laski yhdeksän prosenttia ja EU:n ulkopuolelle 12 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan viennin arvon laskua selittävät öljytuotteiden arvon lasku ja voimakkaasti laskenut Venäjän-kauppa.
Eurostatin tilastojen mukaan vienti lisääntyi viime vuonna lähes kaikissa EU-maissa. Miinuksella oli ainoastaan viisi maata – Latvia, Suomi, Viro, Liettua ja Kreikka. Vientiään kasvattivat eniten entiset kriisimaat Irlanti ja Kypros.
Liikevaihto supistui, tilaukset laskussa
Tilastokeskus kertoi tiistaina myös teollisuuden liikevaihdon supistumisesta 3,5 prosentilla viime vuoden viimeisellä neljänneksellä loka–joulukuussa. Kotimaan myynti kasvoi 0,4 prosenttia, vientiliikevaihto supistui 6,1 prosenttia vuotta aiemmasta.
Liikevaihto supistui lähes kaikilla teollisuuden alatoimialoilla edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Nopeinta pudotus oli kemianteollisuudessa, 14 prosenttia, sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 6,4 prosenttia. Liikevaihtoa kertyi edellisvuotta enemmän ainoastaan metsäteollisuudessa, 2,7 prosenttia, sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa, 0,6 prosenttia.
Teollisuuden uusien tilausten arvo oli tammikuussa 1,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tilaukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti viisi kuukautta. Tilaukset kasvoivat vain metalliteollisuudessa, jonka tuotanto kuitenkin kääntyi tammikuussa 7,5 prosentin laskuun viime vuoden lopun positiivisten näkymien jälkeen.
Kuluttajien luottamus alamaissa
Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli tammikuussa 79,2 prosenttia, joka oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli tammikuussa käytössä 91,6 prosenttia eli 4,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 tammikuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli tammikuussa 78,3 prosenttia, joka oli 2,8 prosenttiyksikköä vuodentakaista pienempi.
Alkuvuodesta alamäessä olivat myös vähittäiskauppa sekä kuluttajien luottamus talouteen. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa 7,7. Viime vuoden helmikuussa se sai arvon 10,6.
Helmikuussa 29 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Tammikuussa valoisampaa tulevaisuutta odottavien osuus oli 37 ja vuosi sitten helmikuussa 35 prosenttia.
Poikkeuksen synkkiin lukuihin tekee vain rakentaminen. Rakennusyritysten liikevaihto ja myynti olivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä noin 8 prosentin kasvussa.