Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

”Silmät suljetaan lähes tyystin tuotanto- ja tuoterakenteen yksipuolisuuksilta, pääoman alhaisesta tuottavuudesta, ammattitaidottoman ja heikon johtamisen seuraamuksista.”

THL:n tutkimusprofessorin Sakari Hännisen mukaan nyt myös SAK:n hyväksymällä yhteiskuntasopimuksella ”kaikkein heikoimmat pannaan toden teolla kilpailemaan keskenään ikään kuin olisi käynnissä kaikkien sota kaikkia vastaan”.

Sopimuksen tarkoitus on parantaa työllisyyttä, mutta sen pyrkimys tai seuraus on luoda ja laajentaa Suomessa matalapalkka-aloja, jotta työllisyysaste saataisiin nousuun ja julkisen sektorin velkataakka laskuun, Hänninen kirjoittaa THL:n blogissa.

Hän vertaa sitä Saksassa toteutettuun Hartz-reformiin, joka on jouduttanut prekarisaatiota.

”Tämä kehitys sotii pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustavoitteita vastaan. Tämä sopimus tekisi sitä muutenkin, vaikka annetaan ymmärtää, että tavoitteena on hyvinvointivaltion pelastaminen Suomessa.”

Julkinen velka yksityiseksi velaksi?

Yhteiskuntasopimuksella tavoitellaan käytännössä sisäistä devalvaatiota, joka on palkkojen alentamista, työehtojen kiristämistä ja työnantajien sivukulujen leikkaamista yritysten kannattavuuden parantamiseksi.

ILMOITUS

Hännisen mukaan sisäisen devalvaation hinta jopa keskivertokotitaloudelle on monta vertaa kalliimpi kuin ulkoisen devalvaation.

”Jos ulkoinen devalvaatio tuntuu nimenomaan säästäjien pussissa, niin sisäinen devalvaatio rokottaa erityisesti velkaisia. Tämän ratkaisun kielteinen seuraamus on myös yksityisen kysynnän lasku ja velkaantumisen entistä nopeampi kasvu, koska kaikkien kansalaisten ostovoimaa leikataan rajusti.”

Hänninen kirjoittaa, että tästä voi seurata julkisen velan korvaaminen yksityisellä velalla, jos ihmiset eivät voi pitää elämäntavastaan muuten kiinni kuin velkaantumalla.

”Seuraava askel voisikin sitten olla julkisten työeläkerahastojen purkaminen talouden tasapainottamiseksi, mikä olisi pohjoismaisen hyvinvointivaltion loppu.”

”Voidaan jatkaa maakuntasarjassa”

Suomen päällimmäinen kilpailuongelma ei Hännisen mukaan ole yritysten korkeat yksikkötyökustannukset, vaan vanhanaikaiset, alhaisen jalostusasteen tuotteet, jotka eivät mene kaupaksi tai menevät kaupaksi vain erittäin halvalla.

”Kun reaalisen kilpailukyvyn parantamiseksi pitäisi panostaa osaamiseen ja korkeaan laatuun, niin yksikkötyökustannusten alentamisen avulla voidaan jatkaa entiseen malliin maakuntasarjassa, myös maailmanmarkkinoilla. Näin voidaan tehdä aina vain jonkin aikaa kunnes samat ongelmat ovat uudelleen edessä, koska mitään todellista nousua pääoman alhaisessa tuottavuudessa ei ole tapahtunut.”

Hännisen mukaan Suomessa ”silmät suljetaan lähes tyystin suomalaisen tuotanto- ja tuoterakenteen yksipuolisuuksilta ja vinoumilta, pääoman alhaisesta tuottavuudesta, kilpailun puutteilta ja vääristymiltä, talouden ja politiikan yhteen kietoutumiselta”.

”Samoin vaietaan ammattitaidottoman ja heikon johtamisen seuraamuksilta, joiden vaikuttavuutta ei todellakaan ole haluttu arvioida.”