Työväenlehtipäivää vietetään jälleen maaliskuun ensimmäisenä perjantaina, kuten sitä on vietetty vuodesta 1973 lähtien. Nyt päivää vietetään harventunein rivein, sillä jäljellä on enää 11 työväenlehdeksi luokiteltavaa julkaisua.
– Moniarvoinen lehdistö kutistuu ja se on huono juttu, Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho valittelee.
Sisällöt ovat yksipuolistuneet
Puheenjohtaja Ahon mukaan ongelma ei koske ainoastaan työväenlehdistöä.
– Myös muiden lehtien sisällöt ovat yksipuolistuneet.
Miksi näin on käynyt?
– Lukija valitsee, mitä ja mistä lukee.
Tapahtuneen taustalla on Ahon mukaan myös median ansaintalogiikan muutos.
– Kaikkien lehtien tilaajamäärät ovat tippuneet tosi paljon. Kun ihmiset eivät enää tilaa lehtiä, yhä suurempi osa niiden kustantamiseen tarvittavasta rahasta kerätään mainosmyynnin kautta.
Aho muistuttaa, että myös mediamarkkinat ovat murroksessa ja netti korvaa paperilehtiä.
– Ihmiset katsovat sähköisistä välineistä lehtien pintaotsikot ja se tuntuu riittävän. Syvempi tiedon hakeminen on vähentynyt.
Lukijoiden vaadittava laatua
Aho ei usko, että digitalisaatio tappaisi journalismin, mutta sen helppous vaikeuttaa hyvän journalismin tekemistä. Itse hän pitää painettua lehteä tiedonhankinnassa edelleen parhaana käyttöliittymänä.
– Verkosta on helppo hakea tietoa. Jos sitä yrittää hakea painetusta lehdestä, aikaa kuluu enemmän ja se on hankalampaa, Aho kertoo.
– Meille tulee koko ajan uusia sukupolvia, jotka ovat tottuneet käyttämään näitä sähköisiä laitteita lapsesta asti. Toimittajien pitää oppia tekemään niin hyvää journalismia, että ihmiset vaivautuvat lukemaan muutakin kuin otsikot.
Ahon mukaan toimittajien pitäisi opetella tekemään hyvää journalismia myös sähköisiin kanaviin.
– Vielä emme ole sitä oppineet.
Ahon mielestä moniarvoisen lehdistön paluu ei ole vielä näköpiirissä.
– Minä kuitenkin toivon, että näin tulee käymään, mutta jonkun pitää se tehdä. Mikään ei tapahdu automaattisesti. Ihmisten pitää vaatia moniarvoista luettavaa.
Ahon mukaan muutos ei voi olla vain lehdistön ja toimittajien varassa.
Se on myös tavallisten ihmisten asia.
– Jokaiselta lukijalta voisi kysyä, kuinka montaa eri lehteä luet tai tilaat ja maksat siitä. Jokainen voi katsoa peiliin.
Jäljellä enää yksitoista
Nykyisin Suomessa ilmestyy enää yksitoista työväenlehteä. Ruotsikielisten SDP:n kannattajien Arbetarbladet on verkkolehti. Puolueen päälehti Demokraatti on nykyisin viikko- ja verkkolehti. Muita demarityöväenlehtiä ovat Porissa ilmestyvä uusi Aika, Joensuussa ilmestyvä Viikko Pohjois-Karjala sekä verkkolehdet Hämeen Kaiku Hämeenlinnassa ja Pirkanmaan Päivä Tampereella.
Vasemmistoliittolaisia työväenlehtiä ovat Kansan Uutisten Viikkolehti ja verkkolehdet kansanuutiset.fi, oululainen kansantahto.fi ja porilainen satakunnantyö.fi .
Kommunistien työnväenlehtiä ovat Tiedonantaja ja Työkansan sanomat.