28. Helmikuuta vuonna 1986 Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin kadulle keskellä Tukholmaa. Göran Ellungin tuoreessa dokumentissa Kun Ruotsi järkkyi (Palme – sista timmarna, 2016) tekijäksi on vahvasti tyrkyllä Christer Pettersson, ennen muuta Lisbeth Palmen todistajanlausunnon takia.
Tunnetusti asia ei ole näin yksinkertainen, onhan Palmen tapaus maailman suurin yhä jatkuva murhatutkinta. Tässä yhteydessä puututaan muun muassa poliisitoiminnan totaaliseen epäonnistumiseen tutkimusten tärkeässä alkuvaiheessa.
Dokumentin tärkein anti on sen tavassa hahmottaa se yhteiskuntahistoriallinen ilmapiiri, jossa murha tapahtui. Asiat läheltä nähneiden haastattelut, runsas filmimateriaali ja lehtileikkeet kertovat paljon. Esimerkiksi sen, miten vihattu henkilö Palme myös oli. Nykyisinhän poliittinen vihakulttuuri on arkipäivää myös meillä.
Palmen tausta oli yläluokkaisen porvarillinen. Tätä kirjailija ja toimittaja Jan Guillou pitää hänen vahvuutenaan: Palme tiesi, mistä puhui. Guillou myös letkauttaa, että hän oli taatusti enemmän vasemmalla kuin myöhemmät demarit.
Demokraattiseksi sosialistiksi itsensä määritellyt Palme ajoi korkealla profiililla (= rohkea ja kiivas johtaja) ja suututti monet.
Tämän päivän näkökulmasta Palmen kannanotot Vietnamin sodasta tai Francon Espanjan diktatuurista kuulostavat rajuilta.
Ainesta murhan perimmäiseksi motiiviksi löytyi tässäkin esitettävien näytteiden perusteella varmasti sekä kotimaasta että ulkomailta. Aiheen tiimoilta voi spekuloida moneen suuntaan.
Palmen poliittisesta perinnöstä saadaan hyvä kiteytys hänen oman tyylikkään, demokratian perimmäistä luonnetta valaisevan puhenäytteen lisäksi moninkertaiselta ministeriltä Anna-Greta Leijonilta.
Hänen mielestään Palmella oli kansainvälisen näkökulman lisäksi tärkeä osa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä – ensin Ruotsissa ja sitä kautta koko maailmassa.
Historia: Kun Ruotsi järkkyi. TV1 maanantaina klo 19.00.
Yle Areena 30 päivää.