Lehtikuva/Martti Kainulainen

Hallitus kävi vastahyökkäykseen ja viittasi velkaantumiseen, kun oppositio arvosteli eduskunnan kyselytunnilla opintotukeen tekeillä olevaa 150 miljoonan euron leikkausta.Kelan mukaan monilla opiskelijoilla koko opintorahakin kuluu nykyään vuokranmaksuun.

Kelan mukaan joulukuussa 2015 opintorahaa sai noin 225 000 opiskelijaa, joista lähes 218 000 suoritti opintojaan Suomessa. Opintotuki asumislisineen tänä vuonna opiskelunsa aloittavalle on noin 540 euroa bruttona kuukaudessa. Asumislisää maksettiin noin 152 000 opiskelijalle.

Kela tiedotti torstaina, että säännöllisesti maksettu asumislisä kattaa tätä nykyä keskimäärin 57 prosenttia Suomessa asuvien asumislisän saajien asumismenoista. Sen kattavuus on heikentynyt tasaisesti vuodesta 2005, jolloin asumislisän vuokrakattoa korotettiin viimeksi. Tuolloin asumislisä kattoi keskimäärin 70 prosenttia asumismenoista.

Koska asumislisä kattaa pääsääntöisesti vain osan asumismenoista, myös opintoraha voi kulua osittain tai kokonaan vuokranmaksuun. Kelan mukaan nykyään lähes joka kuudennella menee asumislisän lisäksi koko opintoraha asumiskustannuksiin. Kaikki opintotukieuronsa vuokranmaksuun käyttävien opiskelijoiden osuus asumislisän saajista on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana.

”Velkaantuminen pysäytettävä”

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastasi opposition opintotuen leikkausta koskevaan kritiikkiin niin kuin aina ennenkin:

– Tämä hallitus on asettanut itselleen tavoitteeksi pysäyttää Suomen velkaantumisen. Se on sellainen tavoite, johon se hallitus, jossa vihreät olivat mukana, ei kyennyt, ja se on myöskin sellainen asia, tämä velkaantumisen pysäyttäminen, joka on erityisen tärkeätä nuorille sukupolville, koska he ovat niitä, jotka sitten maksavat sen velan, jos me otamme sitä heidän piikkiinsä.

ILMOITUS

Ozan Yanar (vihr.) viittasi julkisuudessa olleisiin tietoihin, joiden mukaan hallitus kaavailee opintorahan tilalle pakkolainaa.

– Tavoiteajassa valmistuvalle opiskelijalle, joka rahoittaa koko opintonsa opintolainalla, kertyy jo nykyisellään 18 000 euroa lainaa opintojensa lopussa eli melkein 20 000 euroa. Tämä on pelottava lainamäärä, kun epävarmat työmarkkinat eivät takaa tulevia tuloja. Koulutuksesta saattaa siis tulla rikkaiden lasten etuoikeus.

”Vaikeaa ja ikävää”

Sanni Grahn-Laasonen kimpaantui arvostelusta ja syytti oppositiota pelottelusta.

– Minä pidän erittäin tärkeänä sitä, että me emme anna sellaista mielikuvaa tästä salista, että me voimme jatkaa tätä velkaantumisen tietä, vaan me rakennamme kestävää tulevaisuutta meidän lapsillemme ja nuorillemme. Tämä tilanne on vaikea, tämä leikkaus on ikävä. Minä itsekin nuoren sukupolven edustajana ja hallituksen nuorisoasioista vastaavana ministerinä pidän erittäin kovana paikkana leikata opiskelijoilta, ja katson, että meidän täytyy pystyä rakentamaan erilaisin ratkaisuin nuorille positiivista tulevaisuutta.

Sipilä: Tilanne muuttunut

Paavo Arhinmäki (vas.) veti keskusteluun myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.).

– Se tiedetään, että ministeri Soinin puheilla ennen vaaleja ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä ministeri Soini ja hallitus tekevät vaalien jälkeen, mutta hämmästyin, kun luin Ilta-Sanomia vuoden takaa. Siellä sanotaan näin: ”Eläkeläisten, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja muiden tuensaajien euroista ei ole tarkoitus ottaa pois senttiäkään, kuten puheenjohtaja Juha Sipilä lupasi. Kyllä. Tasoa ei leikata, Sipilä vakuutti.”

– Arvoisa pääministeri Sipilä, opintotuesta ollaan leikkaamassa 25 prosenttia. Kuka oli tämä Sipilä, joka tällaisen selkeän lupauksen antoi?

Sipilä vastasi, että tilanne on toinen kuin ennen vaaleja luultiin.

– Suomen talouden tilanne on huomattavasti huonompi kuin mitä arvioimme ennen vaaleja. Tämä 70 miljoonan leikkaus on äärimmäisen vaikea, niin kuin opetusministeri tuossa juuri kertoi, mutta erityisesti nuorten sukupolvien, ylisukupolvisuuden näkökulmasta se, että tämä velkaantumiskehitys saadaan pysäytettyä, on äärimmäisen tärkeää.

– Nyt kun asiaa valmistellaan, niin totta kai valmistellaan huolellisesti sellainen tie, että lisäämällä lainan määrää ja valtion takausta lainoissa pystytään takaamaan se, että opiskelija pystyy opintojensa aikana takaamaan elämisen.

Sipilä muisteli omia opiskeluaikojaan, jolloin opinnot rahoitettiin pääasiassa lainalla.

”Ministeri lähinnä innostunut”

Ville Niinistö (vihr.) sanoi olevansa hämmentynyt siitä, että ”opetusministeri kuulostaa lähinnä innostuneelta siitä, että hän pääsee leikkaamaan opintotukea, ja niille, jotka ovat huolissaan siitä, että neljännes leikataan opiskelijan toimeentulosta pois, te sanotte sitä pelotteluksi, että tästä ollaan huolissaan”.

– Pelottelevatko opiskelijat, jotka ovat huolissaan siitä, että heiltä viedään neljännes tuloistaan? hän kysyi.

Esitys lähipäivinä

Opintotuen uudistamista selvittää professori Roope Uusitalo, jonka esitystä odotetaan aivan lähipäivinä. Grahn-Laasonen sanoi, että hän osaamisellaan ja asiantuntemuksellaan pystyy varmasti uskottavalla tavalla tutkimustietoon pohjautuen ”tuomaan meille tulokulmia ja näkökulmia, joiden pohjalta päätöksentekoa voidaan tehdä”.

– Olemmeko sitoutuneet siihen, että toteutamme Roope Uusitalon mallin? Emme ole. Me tietysti olemme tilanneet häneltä selvityksen ja katsomme sen lopputuloksen, ja sen jälkeen on poliittisen päätöksenteon aika, mutta katson, että meidän tulisi laajemminkin tässä salissa keskittyä tekemään päätöksiä tutkitun tiedon pohjalta.

Hallitukselta odotetaan opintotukea koskevia päätöksiä huhtikuun kehysriihessä.