Suomessa ani harva työnantaja on oivaltanut, kuinka tärkeätä on tukea irtisanomiaan työntekijöitä, sanoo tutkijatohtori Anu Hakonen Aalto-yliopistosta.
Hänen mukaansa Suomesta löytyy myös työnantajia, jotka ovat ymmärtäneet, miten suuri merkitys fiksulla ja vastuullisella irtisanottavista huolehtimisella on.
Hakonen perustaa näkemyksensä Aalto-yliopiston tutkimukseen Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin.
Tuen tarkoitus on pehmentää työn menettämisen iskua ja auttaa irtisanottua löytämään voimavaroja uudelleentyöllistymiseen.
– Usein henkilöstövähennyksillä ei saavuteta haluttuja hyötyjä esimerkiksi siksi, että irtisanomiset tärvelevät yrityksen ja organisaation mainetta. Muutamankin tylysti kohdellun työntekijän kommentti sosiaalisessa mediassa leviää nopeasti laajalle ja mustamaalaa työnantajaa, Hakonen sanoo.
Tuki rakentaa luottamusta
Irtisanomiset heikentävät myös jäljelle jäävän henkilöstön luottamusta työnantajaansa, heidän sitoutumistaan ja työmotivaatiotaan.
– Työnantajan olisi hyvä kyetä osoittamaan olevansa hyvä työnantaja, vaikka joutuukin irtisanomaan. Jäljelle jäävistä kannattaa pitää kiinni, myös osoittamalla, että irtisanottavista huolehditaan. Siten voidaan ylläpitää myös jäljelle jäävien sitoutumista työnantajaansa.
Tukimuodot voi karkeasti jakaa taloudelliseen tukeen, uudelleentyöllistymistä edistävään tietoja ja taitoja rakentavaan tukeen sekä sosiaaliseen ja psykologiseen tukeen.
– Tukeen kuluu rahaa, mutta sosiaalisen ja psykologisen tuen järjestäminen ei vaadi suuria taloudellisia resursseja. Se vaatii lähinnä kekseliäisyyttä ja viitseliäisyyttä.
Hakosen mukaan keskeisessä roolissa on esimiesten tapa kertoa ja puhua asioista niin irtisanottaville kuin jäljelle jääville.
– Valmius siihen on työpaikoilla kuitenkin pääsääntöisesti retuperällä, Hakonen sanoo.