Yhtiövalta on ongelma, joka koskee koko maailmaa. Vapaakauppasopimukset ja veroparatiisit edelleen syventävät tätä ongelmaa. TTIP, CETA, TiSA ja muut vastaavat sopimukset on estettävä, mutta samalla tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja uutta sitovaa maailmanlaajuista sääntelyä yhtiövallan rajoittamiseksi ja demokratian edistämiseksi. Näistä lähtökohdista vallitsi yhteisymmärrys kauppaa ja investointeja koskevissa paneeleissa Madridin Plan B konferenssissa.
Keskustelujen kuluessa esille nousi monia kampanjoita, jotka ovat jo käynnissä. Merkittävin niistä on laaja – erityisesti eteläamerikkalaisten ja eurooppalaisten – kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden verkosto. Se on tuottanut luonnoksen ”ihmisten ja kansojen sopimukseksi poikkikansallisten yhtiöiden vallan rajoittamiseksi”. Verkosto kamppailee sitovien YK-normien puolesta. Myös esimerkiksi maakohtaisen kirjanpidon puolesta on käynnissä useampiakin kampanjoita.
YK:n poikkikansallisten yhtiöiden keskus purettiin Bill Clintonin hallituksen aloitteesta vuonna 1993. Sen jäljellä olevat toiminnat siirrettiin UNCTAD:iin eli Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehitysjärjestöön. Nyt on käynnissä tämän projektin uusi tuleminen, kenties myös uusi kukoistus. Uusien aloitteiden vakuuttavuutta tukee yhtiöverotuksen dramaattinen romahdus viime vuosikymmeninä, mikä näkyy suoraan julkistulojen vähenemisenä.
Omassa lauantai-iltapäivän esityksessäni pyrin avaamaan niitä oikeudellisesti vakiinnutettuja kuvitelmia, joiden varaan nykyinen yhtiövalta on rakentunut. Näihin kuuluvat esimerkiksi rajoitettu vastuu ja oikeushenkilöksi luodun yhtiön mahdollisuus perustaa, omistaa ja kontrolloida muita yhtiöitä. Näiden aika ilmeisten esimerkkien lisäksi myös muun muassa raha ja suvereeni valtio mahdollistavat yhtiövaltaa. Se, mikä on kuviteltua ja asetettua, voidaan muuttaa.
Oikeuksia, vastuuta ja valtaa voidaan jakaa myös toisin. Silloin kun vastuu on rajoitettu, myös etuja, valtaa ja voittoja voidaan jakaa. Rahanluonti voidaan saattaa nykyistä enemmän julkiseen demokraattisen kontrolliin, myös koko maailman mittakaavassa. Globaaleja veroja voidaan käyttää myös veroparatiisien lopettamiseen. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka monia.