Kirsikka Manninen

Minulla olisi Bagdadissa kaikki. Olisi koti, perhe, työtä. Sieltä puuttuu vain yksi asia: turvallisuus, sanoo 24-vuotias Ali.

Joensuun keskustassa on asunto, jossa tuoksuu usein irakilainen ruoka ja jossa vierailee paljon ihmisiä. Tämä neljänkymmenen neliömetrin kokoinen yksiö on jaettu verholla kahteen osaan, naisen ja miehen huoneiksi.

Katseen kiinnittävät erityisesti lukuisat käyttöesineet, huonekalut sekä astiat, jotka on merkitty neonvärisin muistilapuin. Niissä lukevat kunkin esineen nimi kolmella eri kielellä: arabiaksi, suomeksi ja englanniksi. Shobak – ikkuna – a window. Korsi – tuoli – a chair. Tawelah – pöytä – a table.

Mistä on kyse?

– Näin me opimme toistemme äidinkielet, Riina, 33, sanoo pirteänkuuloisesti.

Viime joulukuusta lähtien hän on jakanut studioasuntonsa irakilaisen turvapaikanhakijan, Alin, 24, kanssa. Yhteisen post-it -lappumetodiin perustuvan kieltenopiskelun lisäksi jaetaan keittiö, wc sekä laaja tuttavapiiri.

 Riinan ja Alin jakamassa asunnossa viestitään kolmella kielellä.


Riinan ja Alin jakamassa asunnossa viestitään kolmella kielellä.

ILMOITUS

– Tässä majoitusasiassa ei ole ollut mitään sen kummempia esteitä. Jos joku ongelma on ollut, sen on voinut selvittää aina puhumalla, Riina sanoo ja ottaa kulauksen vihreää teetä.

– Arki sujuu normaalisti ja saamme jaettua kotityöt hyvin. Esimerkiksi jos minulla on paljon töitä, Ali kokkaa. Toisinaan on mukavaa kun teemme ruokaa yhdessä. Ali istuu Riinan vieressä ja kuuntelee tarkasti vierustoverinsa sanoja.

– Riinan luona on ollut hyvä asua, hän toteaa.

– Me voimme todellakin puhua ihan kaikesta. Välillämme ei ole tabuja.

Halu auttaa konkreettisesti

Asioista riittääkin puhuttavaa. Kuten tiedämme, Euroopassa on käynnissä suurin kansanvaellus sitten toisen maailmansodan. Viime vuonna Suomeen saapui ennätykselliset 32 000 turvapaikanhakijaa.

Sosiaalisen median ja uutisten kautta meille on tullut tutuksi tuhansien maansa jättäneiden ihmisten kohtalot, tupaten täynnä olevat vastaanottokeskukset sekä eurooppalaisten valtioiden välinen pallottelu rajanvedoista. Tätä kaikkea on säestänyt internetissä rehottava vihapuhe, Soldiers of Odinit sekä Rajat kiinni -tyyppiset kansanliikkeet.

Ei ole ihme että monet meistä haluavat kantaa kortensa kekoon. Suuri määrä yksityishenkilöitä ja yrityksiä on lahjoittanut rahaa, palveluita, elintarvikkeita ja vaatteita vastaanottokeskuksille. Monet ovat olleet valmiina hyödyntämään omaa ammattitaitoaan ja esimerkiksi alkaneet opettaa keskuksissa suomenkieltä tai järjestää tapahtumia.

Sitten on heitä, jotka purkavat vastaanottokeskusten tungosta majoittamalla turvapaikanhakijoita omaan kotiinsa.

Riinakin päätyi kotimajoittajaksi puhtaasti halusta tehdä jotakin konkreettista turvapaikanhakijoiden eteen. Hän liittyi Facebookin kautta Refugees Welcome Finland -verkostoon ja otti selvää millaista toimintaa omalla paikkakunnalla järjestetään.

– Aluksi menin Kontiorannan hätämajoitukseen vapaaehtoiseksi. Jaoimme siellä ruokaa, neuvoimme talon asukkaita käytännön ongelmissa, järjestimme vapaa-ajan toimintoja ja tutustuimme ihmisiin.

Yhteinen sävel löytyi

Kontiorannassa Riina tutustui myös Aliin, joka saapui monivaiheisen ja pitkän matkan jälkeen Joensuuhun viime vuoden lokakuussa. Kaksikolla tuntui synkkaavan ja yhteinen sävel löytyi välittömästi. Ali ystävineen vieraili usein Riinan luona Joensuun keskustassa. Tässä vaiheessa Alilla ei kuitenkaan ollut vielä aavistusta että hän tulisi asumaan Riinan luona.

Aluksi Riina oli nimittäin ajatellut naispuolisen turvapaikanhakijan majoittamista. Sillä hetkellä Paiholan vastaanottokeskuksessa ei kuitenkaan ollut ainuttakaan yksin tullutta naista. Tämä on yleinen tilanne vastaanottokeskuksissa sillä suuri osa Suomeen ja Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä.

Naisehdokkaan puuttuessa, ajatus Alin muutosta alkoi tuntua luonnolliselta. Riina ehdotti asiaa Alille, jonka jälkeen käytännön asioita käytiin läpi yhdessä keskustellen.

– Varmasti juuri tämän takia yhteiselomme on sujunut niin luonnollisesti, Riina toteaa.

– Pidämme keskusteluyhteyden koko ajan avoinna eikä konflikteja pääse muodostumaan.

Bagdadissa kaikki paitsi turva

Irakin pääkaupungissa, Bagdadissa, eläessään Ali toimi myyntialalla. Tällä hetkellä hän opiskelee suomen kieltä SPR:n järjestämällä kurssilla kahdesti viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Tiedonjanoinen nuori mies on kiinnostunut oppimaan suomen kielen, suomalaisia tapoja sekä tutustumaan paikallisiin ihmisiin. Tulevaisuudenkuvissa siintävät haaveet työpaikasta.

– Minulla olisi Bagdadissa kaikki. Olisi koti, perhe, työtä. Sieltä puuttuu vain yksi asia: turvallisuus, Ali sanoo ja katsoo suoraan silmiin.

– Joskus luen kotimaani uutisia. Mutta aina en halua sillä ne uutiset saavat minut hyvin surulliseksi. Kysy keneltä vaan turvapaikanhakijalta, lähes kaikki palaisivat takaisin omaan kotimaahan jos maan sisäinen turvallisuustilanne olisi parempi.

Uusi elämä Joensuussa ei ole toistaiseksi aiheuttanut Alille suurta kulttuurisokkia. Jos joku asia on herättänyt kummastusta, ovat asiat selvinneet kysymällä paikallisilta. Joensuulaiset ovat Alin sanoin ottaneet hänet hyvin vastaan.

Tilanteessa, jossa elää monien eri maalaisten ihmisten kanssa, ihminen oppii näkemään että on monta tapaa tehdä asioita. Oma tapa toimia ei ole absoluuttisesti se ainoa oikea.

– Havaitsin tämän konkreettisesti esimerkiksi silloin kun kävin ensi kertaa ystävieni kanssa joensuulaisella kuntosalilla. Oli pienoinen järkytys kun miehet riisuivat itsensä kokonaan alastomiksi. Irakissa tämä ei kuulu käytäntöihin, Ali sanoo ja naurahtaa.

Molemmat oppivat toisiltaan

Riinan elämä on muuttunut Alin muutettua hänen luokseen asumaan.

– Elämäni on nyt erilaista. Siitä on tullut parempaa, hän sanoo.

Kauan yksin asuneena Riinan mielestä on ihanaa, kun asunnossa on joku kenelle voi kertoa päivän aikana sattuneet tapahtumat ja mieltä askarruttavat asiat. Elämä on myös mielenkiintoisempaa, kun joka päivä oppii uusia asioita toisen kulttuurista, kielestä ja tavoista. Ali on alkanut opettaa Riinalle arabiaa ja kiinnostus kieleen on kasvanut.

– Joskus aamuisin luettelen Alille uudet oppimani sanat heti herättyäni, ja yritän saada hänet muistamaan vastaavat sanat suomeksi.

– Meillä on keskinäinen vitsi että Alilla on tosi hyvä mutta lyhyt muisti, Riina heittää ja molempia naurattaa.

– Mutta taustalla tässä kuitenkin on se ajatus, että tämä on molemminpuolista. Me molemmat opetamme toisiamme ja opimme toisiltamme.

Riinalla on ympärillään laaja tukijaverkosto. Ystävät, sisko ja monet puolitutut ovat suhtautuneet myönteisesti Riinan päätökseen majoittaa Ali. Refugees Welcome Finlandista on saanut neuvoja askarruttavissa kysymyksissä. Välit vanhempiin ovat tosin katkolla.

– En ole saanut heiltä odottamaani tukea. He varmasti tarvitsevat lisäaikaa sulatellakseen asian.

Luulin katupartiota vitsiksi

Lisäksi monia kiinnostaa parivaljakon suhtautuminen katupartiointiin. Soldiers of Odin on monen suomalaisen kaupungin tavoin kuohuttanut myös Joensuuta.

– Ensiksi luulin tätä Joensuun jaostoa puhtaasti vitsiksi. Moni asukas tekee täällä tosissaan töitä sen eteen että kaupungin ilmapiiri pysyy ystävällisenä, pelosta ja rasistisista asenteista puhtaana. Katupartiot voivat lisätä hermostuneisuutta Joensuun asukkaiden ja turvapaikanhakijoiden välillä, mutta toivon että yleisilmapiiri paranee pian.

Haastattelun loppupuolella Ali ja Riina haluavat muistuttaa ihmisiä ennakkoluulottomuuden tärkeydestä. Ihmiseen tulee tutustua ennen leimaamista.

– Jos näet kadulla ison, kaljun suomalaismiehen pilottitakissa, saatat ajatella hänen edustavan jotain rikollisjengiä. Tämä kaveri voi olla kuitenkin maailman ihanin tyyppi. Et saa ikinä tietää tätä, jos et tutustu ihmiseen, Riina sanoo.

Tämä sama pätee myös turvapaikanhakijan kohdalla.

– Vaikka muutamat turvapaikanhakijat ovat tehneet ikäviä asioita ja eivät ole käyttäytyneet suomalaista kulttuuria kunnioittaen, ei kaikkia turvapaikanhakijoita saisi tuomita heidän tekojensa vuoksi, Ali alleviivaa.

Mieti ensin tarkkaan

Jos olet kiinnostunut majoittamaan turvapaikanhakijan, sinun tulee miettiä tarkoin, sopiiko majoittaminen omaan elämäntilanteeseesi. Toimintaan on sitouduttava pitkäksi aikaa, ja majoituksessa on tärkeää huomioida esimerkiksi sijainti. Turvapaikanhakijan on päästävä liikkumaan vapaasti sekä päästävä asioimaan ja suomenkielen tunneille. Refugees Welcome Finlandin tukiverkosto tekee yhteistyötä vastaanottokeskuksien kanssa, organisoi majoitusasioiden sujuvuutta sekä auttaa hakijavalinnoissa.

Riinalla on vinkkejä majoittamista harkitseville. Majoittajan kannattaa suhtautua tilanteeseen joustavasti ja avoimin mielin. Yhteiseloon voi mahtua lukuisia yllätyksiä.

– Ole valmis puhumaan asioista ja oppimaan itse uusia asioita. Ihanteellista olisi että jakaisit elämääsi turvapaikanhakijan kanssa. Et voi vain huikata heippoja aamulla töihin lähtiessä ja hyvät yöt ennen sänkyyn menoa.

– Jos olet valmis antamaan aikaasi ja kohtaamaan turvapaikanhakijan ihmisenä, majoitus on todella antoisaa itsellesi. Samalla autat turvapaikanhakijaa kulttuuriin adaptoitumisessa.

Riinankin asunnossa eletään hetki kerrallaan. Ei ole mitään aavistusta kuinka kauan Ali asuu Riinan luona. Aikaa voi mennä puoli vuotta, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä.

Riina on kuitenkin jo ehtinyt tottua arkielämään Alin kanssa.

– Olisi outoa jos Ali muuttaisi nyt pois. Hän saa olla luonani niin kauan kuin tämä prosessi kestää.

 

Aiheesta muualla:

Refugees Welcome Finland