Keskiviikkona vietettiin monessa maassa – myös EU:ssa – juutalaisten joukkotuhon eli holokaustin uhrien muistopäivää. Holokaustin muiston nimeen vannotaan usein, mutta monille sen elossa selvinneistä uhreista eivät vanhuuden päivätkään ole helppoja.
Israelissa viime vuoden huhtikuussa julkaistun selvityksen mukaan maassa oli tuolloin 189 000 natsien käsistä hengissä selvinnyttä. Heistä peräti 45 000 eli lähes 24 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella.
Brittiläisen Telegraph-lehden mukaan tilanne on vielä huonompi muissa suurissa holokaustin uhrien keskittymissä eli New Yorkissa sekä entisen Neuvostoliiton alueella.
Israelissa asuvien holokaustista selvinneiden keski-ikä oli viime keväänä 83,3 vuotta. Heistä 14 200 kuolee vuosittain.
Selvityksen mukaan 78 prosenttia eloonjääneistä kertoi kärsivänsä terveysongelmista ja 45 prosenttia tunsi itsensä usein yksinäiseksi.
Sekä raportissa että Telegraphin jutussa kerrotaan esimerkkejä köyhien vanhusten surkeista asumisoloista.
Tinkimistä ruuasta tai lääkkeistä
Israelissa hyväksyttiin vuonna 2014 (vasta!) lakipaketti, jolla oli määrä parantaa holokaustista selvinneiden tilannetta. Lailla taattiin jokaiselle eloonjääneelle 2 200 shekelin (510 euron) minimieläke.
Lisäksi laissa parannettiin holokaustista selvinneiden terveydenhoitoa ja poistettiin etuuksien erottelu heti sodan jälkeen Israeliin saapuneiden ja myöhemmin maahan muuttaneiden välillä.
Monet Neuvostoliitosta Israeliin muuttaneet ovat köyhiä, koska he eivät saaneet tuoda Neuvostoliitossa ansaittua eläkettä mukanaan.
Laista huolimatta moni viime vuoden köyhyysselvitykseen vastanneista sanoi, että he joutuvat rahapulan takia tinkimään ruuasta tai lääkkeistä. 27 prosenttia kertoi, ettei heillä ollut edellisenä talvena varaa lämmittää asuntoaan.
Neljä kymmenestä oli sitä mieltä, että taloudellinen ahdinko estää heitä elämästä vanhuuttaan arvokkaasti.
Aiheesta muualla:
Israelilaisselvityksestä ynetnew.comissa.