Lehtikuva

Eläinsuojelujärjestöjen vetoomus

1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Esimerkiksi liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.

2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.

3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia.

4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta.

5. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi.

ILMOITUS

6. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä.

Eläimistä tiedetään nyt paljon enemmän kuin 20 vuotta sitten. Se tieto on huomioitava uudessa eläinsuojelulaissa, vaativat eläinsuojelujärjestöt.

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa, mutta eläinsuojelujärjestöillä on huoli tulevan lain sisällöstä.

Istuva hallitus on jo vetänyt vireillä olleita eläinsuojeluhankkeita alas. Turkisasetuksen valmistelu lopetettiin syksyllä ja samaan aikaan lakkautettiin eläinsuojeluasiamiehen virka.

Hallitusohjelmassa eläinsuojelua ei ole mainittu lainkaan eikä maataloustuottajille saisi sen mukaan aiheutua lisäkustannuksia tuovia velvoitteita tällä hallituskaudella. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu, että eläintuotannon valvontaa ja sanktioita ”kohtuullistetaan”.

Järjestöt toivovat, ettei lain valmistelussa ripustauduta nyt vallitsevaan taloustilanteeseen. Pelkona on, että Suomeen laaditaan jo kirjoitushetkellään vanhentunut laki, joka mahdollisesti jopa heikentää eläinten suojelun tasoa.

– Uusi eläinsuojelulaki tulee vaikuttamaan eläinten oloihin jopa seuraavat parikymmentä vuotta, muistuttaa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Mallia lakiin voisi järjestöjen mukaan ottaa muista Pohjoismaista.

– Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa ei saa enää rakentaa uusia parsinavettoja ja Ruotsissa niiden rakentamista ei ole tuettu vuoden 2007 jälkeen, Lindqvist sanoo.

Tiede lain pohjaksi

Järjestöt korostavat, että tutkimustieto eläinten kyvyistä, tunteista ja tarpeista on lisääntynyt valtavasti edellisen eläinsuojelulain laatimisen jälkeen.

– Lain tärkeimmät uudistusta vaativat kohdat koskevatkin eläinten käyttäytymistarpeita, kuten liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä sekä kivunlievitystä, sanoo vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä Animaliasta.

– Kun tutkimustieto lisääntyy, meillä täytyy myös nöyryys lisääntyä sen suhteen että eläimet ovat tuntevia, kykeneviä olentoja, sanoo myös kotieläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros.

– Nykyään hyvinvoinnista ei puhuta vain pahoinvoinnin poissaolona. Hyvinvointi on myös sitä, että eläimellä on positiivisia tuntemuksia, eläimet voivat tuntea mielihyvää. Nykyään positiivisia tuntemuksia osataan paremmin myös mitata.

Valros kertoo esimerkkejä, joissa eläinten olojen parantaminen parantaisi myös niiden tuottavuutta.

Emakon hormonitasapaino muuttuu ennen synnytystä ja silloin pesänrakennustarve on yhtä voimakas kuin tarve syödä. Emakkohäkissä ei kuitenkaan pysty liikkumaan, edes kääntymään, eikä siellä ole pesänrakennusmateriaalia.

– Kun emakolla on sekä liikkumavapaus että pesäntekomateriaalia, saadaan parempia emo-ominaisuuksia, hormonitoiminta lähtee paremmin käyntiin, emakko on vähemmän stressaantunut, porsiminen sujuvampaa ja porsaiden kuolleisuus porsimisen aikana on vähäisempää.

Porsimishäkkien kieltäminen on yksi eläinsuojelujärjestöjen tavoitteista.

Anna Valrosilla on myös positiivisia esimerkkejä siitä, kuinka lainsäädännössä on jo huomioitu tieteen tuottamaa uutta tietoa.

– Tiede on osoittanut, että kanalla on tarve munia pesään, päästä orrelle, kylpeä hiekassa ja nokkia jotain materiaalia. Osittain tämä on otettu jo huomioon eurooppalaisessa lainsäädännössä ja perinteiset häkkikanalat on kielletty.

Sattuuko eläimeen?

Anna Valrosin vastaus on yksiselitteinen:

Kyllä. Eläimiin sattuu. Tämä ei koske vain nisäkkäitä, vaan myös lintuja, matelijoita ja kaloja.

– Kyseessä ei ole vain automaattinen reaktio, vaan eläimet todella kokevat kipua. On pystytty näyttämään, että nisäkkäät ovat valmiita maksamaan saadakseen kivunlievitystä tai päästäkseen pois kipua aiheuttavasta tilanteesta. Eläimet myös oppivat välttämään kipua.

Eläintuotantoon liittyy Suomessa rutiininomaisia, eläimille kipua aiheuttavia toimenpiteitä, kuten porsaiden kastrointi ja vasikoiden nupotus eli sarvenalkujen polttaminen.

– Nupoutuksessa vasikoille olisi annettava sekä puudute että jälkikipuun tulehduskipulääke, ja myös rauhoittava lääke, jotta tilanteesta ei jäisi traumaattisia muistijälkiä.

Näitä suosittelevat myös Suomen Eläinlääkäriliitto ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta.

– Porsaiden kastraatiolle taas on olemassa muitakin vaihtoehtoja.

Vetoomus: ”Suomeen maailman paras eläinsuojelulaki”

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus aloitettiin jo vuonna 2011. Animalia ja SEY ovat olleet mukana lakivalmistelun ohjausryhmässä alusta alkaen.

Ohjausryhmän työ päättyi vuoden 2015 lopussa ja laki kirjoitetaan valmiiksi viranomaistyönä vuoden 2016 aikana.

Animalia ja SEY ovat aloittaneet Eläinlaki-kampanjan. Siinä kerätään allekirjoituksia vetoomukseen, jossa päättäjiltä vaaditaan korjauksia eläinsuojelulainsäädännön epäkohtiin, kuten eläinten mahdollisuuden toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.

Vetoomuksessa vaaditaan esimerkiksi, että liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä.

Tällä hetkellä parsinavetta on Suomen yleisin lypsylehmien pitomuoto. Parteen kytkettynä elävä nauta ei pääse liikkumaan tai kääntymään, vaan se voi ainoastaan seisoa tai maata. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.

– Kaiken sen tiedon valossa, mitä meillä jo eläimistä on, olisi absurdia väittää, että meillä, niin sanotuilla luomakunnan kruunuilla, olisi oikeus kohdella eläimiä miten huvittaa, sanoo kampanjan suojelijana toimiva kirjailija Laura Lindstedt.

– Yhtä järjenvastaista on väittää, että eläinten asema olisi Suomessa kunnossa, onpa kyse sitten laista tai asenteista.

Kampanjaa tukevat useat muutkin tunnetut nimet, kuten laulaja Anna Abreu, taiteilija Jani Leinonen ja kirjailija Katja Kettu sekä kymmenet järjestöt.

Eläinsuojelujärjestöjen vetoomus

1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Esimerkiksi liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.

2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.

3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia.

4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta.

5. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi.

6. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä.