Bhutanin kuningaskunta on onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä, perinteensä ja omaleimaisen elämäntapansa kahden jättivaltion Kiinan ja Intian välissä. Välit Intiaan ovat hyvät ja Intian hallitus tukee Bhutania sotilaallisesti.
Bhutan ei tavoittele ensisijaisesti taloudellista kasvua. Sen kehitysperiaatteena on bruttokansanonnellisuus (Gross National Happiness eli GNH), joka pyrkii koko väestön hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Taloudellisen kasvun indeksi bruttokansantuote (Gross National Product, GNP) on Bhutanissa toisella sijalla.
GNH-periaatteen kehitti Bhutanin neljäs kuningas Jigme Singye Wangchuck jo vuonna 1972, kun Bhutan pikkuhiljaa avautui muulle maailmalle. Nuori kuningas perusteli: ”Ihmisten henkinen hyvinvointi on tärkeämpää kuin materiaalinen vauraus. Tavoitteemme tulee olla kaikkien inhimillisten olentojen onnellisuus.”
Ilmastonmuutos uhkaa aiheuttaa tulvia Himalajalla.
Nykyinen kuningas, Jigme Khesar Namgyel Wangchuck jatkaa isänsä perinnettä. Hänen mukaansa ”GNH on kansallinen omatuntomme, joka ohjaa meitä tekemään viisaita päätöksiä kohti parempaa tulevaisuutta”.
Bhutan liittyi kansainväliseen yhteisöön askel askeleelta. YK:n jäsen siitä tuli vuonna 1971 ja Aasian alueellisen yhteistyöorganisaation SAARC:n (South Asian Association for Regional Cooperation) jäsen vuonna 1983.
WTO:n jäsenyyden eduista ja ongelmista tehtiin selvitys vuonna 1999, eikä päätöstä liittymisestä ole edelleenkään tehty. WTO:n jäsenyys olisi tuonut liikaa velvoitteita ja rajoituksia Bhutanin oman kehitysfilosofian toteuttamiseen.
Teoriasta käytäntöön
Kesti kauan, ennen kuin kehitysperiaatetta alettiin toden teolla soveltaa käytäntöön. Päätös suunnitella ja järjestää demokraattiset vaalit näyttää aktivoineen onnellisuusperiaatteen soveltamista eri hallinnonaloilla 2000-luvun lopulla.
Itse kuulin Bhutanin omintakeisista kehityslinjauksista ollessani puolitoista vuotta Nepalissa osana Suomen opetusalan kehitysyhteistyötä vuonna 2002. Paikallinen viikkolehti kirjoitti Bhutanin kehityksestä niin hyvän analyysin, että päätin mennä käymään.
Nepalilainen kirjoittaja kiinnitti huomiota muun muassa Bhutanin matkailupolitiikkaan. Bhutanissa matkailu ei ole aivan yhtä helppoa kuin vaikkapa Thaimaassa tai Nepalissa. Siellä ei ole reppuselkäturisteja, koska jokainen maahantulija tarvitsee bhutanilaisen matkanjärjestäjän suunnitteleman ohjelman ja oppaan saadakseen viisumin.
Toimittaja ihaili Bhutanin hyvää ympäristön tilaa. Nepalissa runsaslukuiset matkailijat kasvattavat bkt:tä, mutta tuovat myös ympäristöongelmia.
Kävin Bhutanissa vuosi sen jälkeen kun ensimmäiset vaalit oli vuonna 2008 pidetty ja siitä oli tullut perustuslaillinen monarkia. Bhutan Peace and Prosperity Party -puolue sai alahuoneen 47 paikasta 45. Puolueen puheenjohtaja Lyonchoen Jigme Y Thinley valittiin pääministeriksi. Hänen kaudellaan Bhutanin bruttokansanonnellisuus tuli tutuksi myös Bhutanin ulkopuolella, erityisesti YK:n kautta.
Toiset vaalit pidettiin 2013 ja kuten demokratiassa usein käy, kilpaileva puolue voitti ne. Oppositiopuolue People’s Democratic Party sai 47 paikasta 32. Pääministeriksi valittiin puolueen puheenjohtaja Tshering Tobgay.
Tasapainoiseen elämään
Ensimmäinen pääministeri Thinley määritteli GNH:n ydinajatukset näin: ”Onnellinen elämä maan arvojen ja kulttuurin mukaisesti tarkoittaa sitä, että elämä on tasapainossa luonnon ja kestävän sosioekonomisen kehityksen kanssa ja sitä ohjaavat hyvän hallinnon periaatteet.”
GNH-konferensseja järjestettiin Thinleyn kaudella Brasiliassa, Kanadassa, Thaimaassa ja Bhutanissa. Työ YK:ssa näkyi siten, että yleiskokous nimesi vuonna 2012 maaliskuun 20. päivän kansainväliseksi onnellisuuden päiväksi.
Aktiiviset GNH-periaatteiden sovellutukset aloitettiin myös Bhutanin kouluissa. Opetusministeriö julkaisi vuonna 2011 opettajien GNH-koulutusta varten oppaan tavoitteena kasvattaa nuoria bruttokansanonnellisuuden periaatteiden mukaisesti. Ministeriö nimesi myös vastuuhenkilön järjestämään viikon koulutusjakson kaikille opettajille.
Thinley määritteli, että koulunsa lopettavien nuorten ”tulisi saada toteutettua täysimääräisesti kykynsä ja taitonsa, heidän tulisi olla ekologisesti lukutaitoisia ja sekä kontemplatiivisia että analyyttisia näkemyksiltään maailmasta”.
Ahneus ja liialliset kulutustottumukset eivät saisi hallita nuorten elämää.
Luonnonsuojelu olennaista
Luonnonsuojelu ja luonnon hyvinvointi ovat olennainen osa koulujen opetusta. Koululaiset voivat valita opettajien tuella kotiseudultaan kiinnostavan luontokohteen, jonka he adoptoivat luokkansa toiminnan kohteeksi. He vierailevat alueella, tutkivat joen tai vuoren kunnon ja suunnittelevat parannusehdotuksia alueen kehittämiseksi ja suojelemiseksi.
Bhutanissa muovikassien käyttö on ollut kiellettyä jo muutaman vuoden. Koulut toimivat myös kierrätyskeskuksina ja oppilaat sekä vanhemmat voivat viedä ei-kompostoitavan kierrätysjätteen kouluille. Koulut myyvät jätteen intialaisille kierrätysfirmoille ja oppilaat voivat käyttää saadut tulot luokkaretkiin kotimaassaan.
Bhutan suojelee luontoaan monin tavoin. Periaatepäätöksen mukaan 60 prosenttia pinta-alasta tulee aina olla luonnonmetsiä ja esimerkiksi kaivostoiminta on hyvin säänneltyä.
Muutama vuosi sitten Bhutan julistautui ensimmäiseksi maaksi, joka pyrkii siirtymään vähitellen täysin luomuviljelyyn. Metsästys ei ole sallittua. Kalastusta harjoitetaan jossain määrin, mutta lupa tarvitaan. Opetushallinnon mukaan bhutanilainen kulttuuri ja elämäntapa perustuvat kestävän kehityksen arvoille: ”Meillä on ainutlaatuinen kulttuuri ja uskomme elämän eri muotoihin; jopa ympäröivillä vuorilla on paikalliset suojelushenget.”
Viime vuosina Bhutan on korostanut sähköautojen ilmastoystävällisiä ominaisuuksia. Bruttokansantuotteesta suurin osa syntyy vesivoimalla tuotetun sähkön myynnistä Intiaan. Sähköä tarvitaan yhä enemmän kotimaassa sen jälkeen kun Bhutanin hallitus päätti, että koko valtionhallinnon autokanta sähköistetään muutamassa vuodessa. Näin säästetään sekä autojen polttoainekuluista – polttoaine on tuotu Intiasta – että säästetään luontoa autojen päästöiltä.
Globaali ylikulutus
Globaalin kestävän kehityksen pahimpina esteinä Bhutanissa nähdään hyvinvoivan maailman ylikulutus ja korostuneen materialistiset elämäntavat. Ympäristöongelmien yhtenä syynä pidetään rikkaan maailman ahneutta. Ihmiset kuluttavat kaiken aikaa enemmän, kulutusta varten tarvitaan tuotantoa ja epäekologiset tuotantotekniikat kuluttavat luontoa.
Aktiivista kierrätystä kannustetaan Neljän R:n periaatteella: Recycle, Reuse, Reduce, Refuse (kierrätä, käytä uudelleen, vähennä kulutusta, kieltäydy kuluttamasta). Näiden periaatteiden tulisi bhutanilaisten mielestä kuulua kaikkien maailman ihmisten arkeen. Näin toivovat myös Bhutanin ylemmän asteen oppilaitosten koululaiset.
Kulutustottumuksista pitäisi bhutanilaisten mukaan keskustella maailmanlaajuisesti enemmän, erityisesti nyt, ilmastonmuutoksen uhan alla. Bhutan on yksi niistä Himalajan alueen valtioista, joissa massiiviset tulvat voivat tuhota riisiviljelmiä ja vesivoimaloita jää- ja lumipeitteen sulaessa ilmaston lämpenemisen seurauksena.
YK:n kehitystavoitteet
Maailman johtajat allekirjoittavat uudet kestävän kehityksen tavoitteet YK:n huippukokouksessa viime syyskuussa. Valtioiden, liike-elämän ja kansalaisjärjestöjen johtajat pohtivat pitkään sitä, miten asettaa globaalit kehitystavoitteet vuosituhattavoitteiden päättyessä.
Kehitysfilosofiansa vuoksi Bhutanilla oli aktiivinen rooli uusien globaalien tavoitteiden syntyprosessissa. Bhutanin hallitus isännöi huhtikuussa 2012 YK:n päämajassa New Yorkissa korkean tason keskustelun Hyvinvointi ja Onnellisuus.
Tapaamisen seurauksena perustettiin Uusi kehitysparadigma -ohjelma, joka on työstänyt Bhutanin GNH-kokemuksia hyödyntäneen raportin (www.newdevelopmentparadigm.bt). Raportti toimitettiin YK:lle joulukuussa 2013.
Bhutanin onnellisuusindeksi korostaa, toisin kuin perinteiset kehityksen mittarit, kehityksen kulttuuristen ja henkisten arvojen merkitystä. Bhutanin raportin lähtökohtana oli pyrkiä sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteisiin alueita, jotka eivät kuluta maapallon rajallisia resursseja.
Lähtökohdaksi asetettiin yhteisöllinen onnellisuus. Raportissa korostettiin maailmanlaajuisten ekologisten ja sosiaalisten kriisien näkyvyyden tärkeyttä. Kirjoittajat painottivat, että kestävän kehityksen tavoitteissa tulee puuttua ekosysteemien taantumiseen ja rappeutumiseen, potentiaalisesti katastrofaaliseen ilmastonmuutokseen sekä kohtuuttoman kulutuksen ja köyhyyden ristiriitaan.
Hyväksytyissä, YK:n jäsenmaiden johtajien allekirjoittamissa tavoitteissa on ainakin kaksi sellaista, jotka ovat hyvin vahvasti Bhutanin kehityslinjausten mukaisia: varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys sekä toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
Kirjoittaja tekee väitöskirjaa Oulun yliopistolle aiheesta ”Strategies of Bhutan in implementing the Gross National Happiness policies – How is GNH philosophy applied in the context of education for sustainable development?”