Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sai haluamansa muutoksen puoluelakiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehti vahvistamaan hallitusohjelmaan kirjatut puoluetukilain muutokset juuri ennen vuodenvaihdetta viime torstaina 30. joulukuuta.
Vuoden alussa voimaan astuneen lain mukaan eduskuntapuolue ei menetä euroakaan puoluetuestaan, vaikka esimerkiksi puolet sen kansanedustajista loikkaisi toiseen puolueeseen.
Puoluetuen maksaminen jatkuu samansuuruisena vaalikauden loppuun asti riippumatta eduskuntaryhmässä tapahtuvista muutoksista.
Puoluetuen muuttamista vaati hallitusohjelmaan perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Soinin syyt olivat historialliset. Ne juontavat juurensa perussuomalaisten esihistoriaan ja Suomen maaseudun puolueeseen.
Veikko Vennamon johtamalle SMP:lle kävi köpelösti, kun peräti 12 puolueen 18 kansanedustajasta nosti kytkintä ja vei puoluetukirahat mennessään perustamaansa Suomen kansan yhtenäisyyden puolueeseen.
Vuosi oli 1972. Tapaus kirpaisi puoluetukea puheissa vastustanutta Vennamoa niin, että puolueloikkareista tuli hänen sanastossaan ”seteliselkärankaisia”. He olivat Vennamon mukaan lähteneet SMP:stä vain saadakseen kahmittua puoluetukirahat itselleen.
Diktaattori Vennamo
Puolueen oppositio oli tyytymätön Vennamon diktatorisiin otteisiin puolueessa. Lisäksi Vennamo vaati opposition mielestä kohtuuttomia henkilökohtaisia taloudellisia sitoumuksia kansanedustajilta.
Vennamo käytti SMP:n puoluehallitusta työrukkasenaan eduskuntaryhmän enemmistöä vastaan. Eripura kärjistyi avoimeksi tappeluksi syyskuussa 1972, kun Vennamo ilmoitti kahden kansanedustajan erottamisesta eduskuntaryhmästä puoluehallituksen päätöksellä.
Lisäksi puoluehallitus erotti kaksi kansanedustajaa määräajaksi eduskuntaryhmän työskentelystä.
Eduskuntaryhmän enemmistö piti puoluehallituksen päätöksiä laittomina. Heidän mielestään eduskuntaryhmän asioista voi päättää vain eduskuntaryhmä, ei puoluehallitus.
SMP:n eduskuntaryhmän kokouksesta poistui protestina 12 kansanedustajaa. Myöhemmin he perustivat uuden eduskuntaryhmän, joka järjestäytyi ryhmähuoneen puuttuessa eduskunnan täysistuntosalissa.
Syksyn mittaan Vennamo erotutti uuteen eduskuntaryhmään kuuluneet puolueesta puoluehallituksen päätöksillä tai erottamalla SMP:stä puolueosaston, johon erotettava kansanedustaja kuului.
Temppu ei onnistunut lappilaisen kansanedustajan Artturi Niemelän kohdalla, jolloin Vennamo erotutti puolueesta koko Lapin piirin.
Ei mikään menestystarina
Suomen Kansan yhtenäisyyden puolue SKYP perustettiin joulukuussa 1972.
Puoluelakiin tehtiin muutos, joka meni yhtä täpärälle kuin viime vuoden lopullakin tehty muutos. 28.12.1972 vahvistettiin laki, joka mahdollisti toiseen ryhmään siirtyneiden kansanedustajien puoluetuen siirtämisen uudelle eduskuntaryhmälle, jos siirtyneitä on yli puolet eduskuntaryhmän jäsenistä.
Näin SKYP sai puoluetukea 12 kansanedustajasta ja SMP:lle jäi 6 kansanedustajan tuet. Sekin hupeni vielä viiteen, kun keväällä SMP:stä loikkasi SKYPiin yksi kansanedustaja lisää.
SKYPin tarina ei muodostunut loistokkaaksi. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan 1975 puolue sai Arkadianmäelle yhden kansanedustaja, Matti Asunmaan. Hänkin loikkasi keskustapuolueeseen parin vuoden kuluttua kesken vaalikauden.
Vuonna 1982 SKYP muutti nimensä Kansanvallan liitoksi. Seuraavana vuonna se poistettiin puoluerekisteristä puolueen jäätyä toistamiseen ilman ainoatakaan kansanedustajaa.
Pidemmälle sinnitteli emopuolue SMP. Se hakeutui konkurssiin vasta vuonna 1995.