Lehtikuva/Martti Kainulainen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei enää osallistu keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen tekemiseen. Se on päättänyt näin aiemminkin, mutta nyt päätös vahvistettiin sääntöjä muuttamalla. EK ei ole enää sopimuksia allekirjoittava neuvotteluosapuoli.

EK:n päätös murentaa suomalaisen kolmikannan. Kolmikantainen yhteistyö voi pysyä elossa niin kauan kuin kaikki kolme osapuolta katsovat hyötyvänsä siitä. Yksi osapuoli voi romuttaa sen.

EK:n hallituksen puheenjohtajan Matti Alahuhdan kertoessa päätöksestä hän lisäsi, ettei se kuitenkaan merkitse konsensuksen loppua. Konsensus ei häviä mihinkään, painopiste vain siirtyy toisaalle eli yritystasolle. Konsensuksen jatkumista ei kuitenkaan voi yksi kolmikannan osapuoli julistaa – kaikkein vähiten osapuoli, jolta puuttuu uskottavuus konsensuksen ylläpitäjänä.

Sipilän hallitus voi antaa EK:lle lähitulevaisuudessa arvokasta apua.

EK tavoittelee paikallisen sopimisen lisäämistä ilman työehtosopimusten muodostamaa perälautaa. Jos tämä tavoite toteutuu, työnantajien määräysvalta palkoista päätettäessä kasvaa oleellisesti. Tämänkaltaista konsensusta ei suomalaisen ay-liikkeen kannata olla tukemassa.

Pelkkä keskitetyistä ratkaisuista luopuminen ei lisää työnantajien vaikutusvaltaa palkoista päätettäessä. Se voi kuitenkin vähentää ay-liikkeen poliittista vaikutusvaltaa Suomessa, koska keskitetyissä ratkaisuissa on perinteisesti voitu sopia paljon muustakin kuin pelkistä palkoista: työeläkkeiden, työttömyysturvan ja työaikojen lisäksi jopa asuntopolitiikasta sekä julkisesta päivähoidosta.

ILMOITUS

Keskitetyistä ratkaisuista luopuminen heikentää myös EK:n poliittista vaikutusvaltaa, mutta jos sillä on pääministeri Sipilän hallituksen kaltaisia hallituksia ajamassa sen tavoitteita, menetys ei ole EK:n kannalta suuri.

Koska keskitetyistä palkkaratkaisuista luopuminen ei välttämättä vähennä ay-liikkeen vaikutusvaltaa palkoista sovittaessa, EK:n täytyy päästä irti työehtosopimusten muodostamista vähimmäisehdoista, jotta työnantajien vaikutusvalta palkoista sovittaessa kasvaisi oleellisesti. Siihen on vielä matkaa, mutta Sipilän hallitus voi antaa EK:lle lähitulevaisuudessa arvokasta apua.

Jos EK korostaisi aidon konsensuksen ylläpitämisen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa, se ei tieten tahtoen murentaisi kolmikantaa. Yhteinen tupopöytä on ollut keskeinen konsensuksen ylläpitäjä suomalaisessa yhteiskunnassa.

EK kauhisteli AKT:n puheenjohtaja Marko Piiraisen ilmoitusta AKT:n jäämisestä pois yhteiskuntasopimuksesta – mutta sitä saa, mitä tilaa.

Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.