Lauri Hannus

Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas johtaa mallia kartoittavaa ryhmää.

Kelan johtama, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä selvittää, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Esiselvitys käynnistyy heti ja keväällä 2016 on valmiina selvitys olemassa olevasta tiedosta ja muualla kokeilluista malleista ja niiden tuloksista. Tämän pohjalta laaditaan loppuvuonna 2016 kuvaus kokeiltavista malleista ja koeasetelmista. Perustulokokeilun on suunniteltu alkavan vuonna 2017.

Perustulokokeilu on kirjattu hallitusohjelmaan. Kokeilun avulla pyritään selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia. Tavoitteena on myös muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Samalla pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan monimutkaista etuusjärjestelmää.

Esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa malli, jolla perustulokokeilu voidaan toteuttaa. Kokeilun avulla puolestaan arvioidaan perustulon vaikutuksia eri väestöryhmissä ja tehdään kokonaisarvio kustannuksista.

Esiselvityksen toteuttavat yhdessä Kelan tutkimusosasto, Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot, Sitra, ajatushautomo Tänk sekä Valtion taloudellinen tutkimuslaitos. Hankkeeseen osallistuvat lisäksi Suomen Yrittäjät sekä kunta-alan, vero-oikeuden ja perustuslain asiantuntijoita.

Tutkimusta johtaa Kelan tutkimusjohtaja professori Olli Kangas.

ILMOITUS

Kansa kannattaa laajasti

Syys-lokakuun vaihteessa Kelan tutkimusosasto teetti kansalaiskyselyn, jossa liki 70 prosenttia vastaajista piti perustuloa hyvänä ajatuksena. Sopivaksi tulon määräksi vastaajat arvioivat tuolloin tuhat euroa kuukaudessa.

Kyselyn perusteella perustulon oletetut maksajatkin suhtautuvat positiivisesti perustulon malleihin.

”Kenties työelämässä käynnissä olevat suuret muutokset, niihin liittyvä yleinen epävarmuuden tunne sekä toisaalta ajatus siitä, että vaikeinakaan aikoina ketään ei jätetä, löytävät laajasti kansaa yhdistävän ratkaisun juuri perustulosta”, tutkijat arvioivat.

”Sosioekonomisen aseman tarkastelun perusteella jonkinlaiselle perustulojärjestelmälle on olemassa vankka legitimiteetti jopa turvatussa asemassa olevan, vakinaista työtä tekevän väestön keskuudessa.”

Perustulon kannatusta on tutkittu vuosina 2002 ja 2015. Suurinta kannatus on molemmissa kyselyissä erityisesti vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestäneiden keskuudessa. RKP:tä ja SDP:tä äänestäneillä myönteinen suhtautuminen perustuloon on lisääntynyt. Nihkeimmin perustuloon molempina kyselyajankohtina ovat suhtautuneet kokoomusta, kristillisdemokraatteja ja keskustaa äänestäneet vastaajat. Heistäkin tosin enemmistö on asian takana.