Jarmo Lintunen

”Hyvinvoiva valtaväestö ei tunnista leipäjonoissa käyvien todellisuutta.”

Leipäjonoissa käyvistä runsaalle 40 prosentille kasautuu monia vaivoja ja ongelmia. He ovat niin elämäänsä kuin terveyteensä tyytymättömiä, taloudellisesti huono-osaisia sekä lisäksi masentuneita, yksinäisiä ja nälkäisiä.

Maanantaina ilmestyneessä Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistu tieto pohjautuu lähes 3 500 vastaajan kokemuksiin suomalaisista leipäjonoista. Tutkijoiden mukaan hyvinvointivaltion pohja vuotaa: yhteiskunnan eriarvoisuus näkyy leipäjonoina, joita voidaan pitää yhtenä suomalaisen huono-osaisuuden notkelmista.

Ryhmässä ovat yliedustettuina erityisesti työttömät, asunnottomat, käteen jäävien tulojen perusteella pienituloisimmat sekä päihteiden käytössä ongelmia kokevat.

– Leipäjonoissa ei käydä turhaan. Jopa 40 prosenttia jonoissa käyvistä on kasautuneesti huono-osaisia huono-osaisuuden sosiaalisella, terveydellisellä ja taloudellisella ulottuvuudella, kertoo tutkija Maria Ohisalo.

Nuoret taloudellisesti huono-osaisia

Kolmannes leipäjonoissa käyvistä on taloudellisesti huono-osaisia. Keskimääräistä enemmän heitä on nuorimmassa 16–25-vuotiaiden ikäryhmässä sekä opiskelijoissa ja töissä määrä- tai osa-aikaisesti käyvissä.

ILMOITUS

Ryhmässä on keskimääräistä enemmän kahden aikuisen kotitalouksissa asuvia ja myös niitä perheitä, joissa on lapsia kaksi tai useampi. Ryhmässä korostuvat itselleen mutta myös perheelleen ruoka-apua hakevat.

Vähiten kasautunutta huono-osaisuutta kokevien ryhmään kuuluu neljäsosa leipäjonoissa käyvistä. Ryhmään kuuluu 65-vuotiaista ruoka-avussa kävijöistä lähes kaksi viidesosaa, eläkeläisistä kolmannes. Ryhmään kuuluu sekä töissä pysyvästi käyvistä että omistusasujista alle kolmannes ja muista kuin Suomen kansalaisista päälle kolmannes. Kokonaisuudessaan tämä ryhmä on suomalaisten hyvinvoivaan enemmistöön nähden huono-osaisempaa.

– Huono-osaisuuden kasautuminen viittaa luonteeltaan pysyvämpään ja pidemmällä aikavälillä kehittyneeseen huono-osaisuuteen. Taloudellinen huono-osaisuus voi olla luonteeltaan tilapäisempää ja korjaantua nopeammin, sanoo tutkija Tuomo Laihiala.

Työllistämistä ja yhden luukun malleja

– Hyvinvoiva valtaväestö ei tunnista leipäjonoissa käyvien todellisuutta ja katsoo sitä pitkän etäisyyden päästä. Huono-osaiset tulevat näkyviksi vasta kohdatessaan erilaisia yhteiskunnan virallisia ja epävirallisia palvelumuotoja kuten tässä tapauksessa ruoka-avun, sanoo professori Juho Saari.

Tutkimus antaa rekisteriaineistoja syvemmän kuvan huono-osaisten omasta huono-osaisuuden kokemuksesta. Tutkijoiden mukaan yhteiskuntapoliittisesti on tärkeää tunnistaa huono-osaisuuden kasautumisen mekanismeja ja paikantaa notkelmia, joissa huono-osaisuus kasautuu.

Huono-osaisuuden vähentämisen keinoja on lukuisia. Aloittaa voi nykyistä laajemmasta osa- ja vajaatyökykyisten työllistämisestä, asumiskustannusten alentamisesta, matalan kynnyksen ja yhden luukun avun malleista, tutkijat summaavat.

Vertaisarvioitu tutkimus on osa professori Juho Saaren johtamaa hankekokonaisuutta, joka käsittelee suomalaisten huono-osaisuutta. Tämän osahankkeen on rahoittanut Suomen Akatemia ja Koneen säätiö.