Lehtikuva/Johan Ordonez

Humanitaarisen avun ja kehitysavun erottaminen toisistaan on aiheetonta varsinkin pitkittyneestä kriisistä kärsivillä alueilla, arvioivat ruokaturvan parantamiseksi toimivat järjestöt.

Asiaa koskeva puitesopimus allekirjoitettiin lokakuussa YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestössä FAO:ssa. Aloitteen takana on Committee for World Food Security. Mukana olevat valtiot ja järjestöt pyrkivät siihen, että apua saadaan mahdollisimman vähällä byrokratialle sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan.

FAO aloitti uudenlaisen työn jo kesällä yhdessä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n kanssa. Järjestöt auttoivat syyrialaisia, jotka turhautuivat pakolaisleirin elämään ja päättivät palata kotiin vaaroja uhmaten.

Noin 500 evakosta palannutta viljelijäperhettä sai järjestöiltä siemeniä, työkaluja ja tarvikkeita kanatarhan perustamiseen. Tarkoitus on sekä auttaa palaajia että elvyttää sodan tuhoamaa maataloutta Syyriassa. Kyse on siis yhdistetystä hätä- ja kehitysavusta.

Järjestöjen mukaan maailmassa on 21 pitkittynyttä kriisiä.

Järjestöjen mukaan maailmassa on 21 pitkittynyttä kriisiä ja kolmannes Intian ja Kiinan ulkopuolella nälkää näkevistä elää kriisialueilla. Vaikka maatalous muodostaa kolmanneksen noiden maiden kansantaloudesta, sille heruu vain neljä prosenttia ulkopuolelta tulevasta avusta, valittaa Luca Alinov FAOsta.

– Maaseudun kehitys ja ruokaturva ovat keskeisiä siinä, miten pakolaiskriisiin vastataan maailmanlaajuisesti, muistuttaa FAO:n pääjohtaja José Graziano da Silva.