Nobelin rauhanpalkinto Tunisiaan on Pohjois-Afrikassa tutkimusta tehneiden mukaan hieno mahdollisuus myös nuorille.

Suomalainen tutkijaryhmä on ilahtunut Nobelin rauhanpalkinnosta tunisialaiselle Kansallinen vuoropuhelu -yhteenliittymälle.

Tutkijat ovat seuranneet Pohjois-Afrikan poliittista tilannetta nuorten näkökulmasta ja pitävät palkintoa lupaavana avauksena jännitteisessä tilanteessa. Se, miten ristiriitaisesti Nobelin palkinto otetaan alueella vastaan ja mikä sen arvostus tulee olemaan, jää toki nähtäväksi.

Tunisian vallankumouksen aikoina nuoret kokivat olevansa ratkaisevassa asemassa kaduilla, mutta sittemmin nuorten mahdollisuudet osallisuuteen ovat huomattavasti kaventuneet.

Vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen Tunisiassa syntyi lukuisia uusia kansalaisjärjestöjä ja liikkeitä, joissa nuoret ovat keskeinen ikäryhmä, mutta tutkijoiden kohtaamat nuoret puhuvat nuorten kasvavasta turhautumisesta.

Nuoret jääneet marginaaliin

Vaikka Tunisian demokratiakehitys on ollut suhteellisen rauhanomaista, nuorten kansalaistoiminta on jäänyt valtapolitiikan marginaaliin. Taloudellinen ahdinko ja suuri nuorisotyöttömyys pahentavat tilannetta.

ILMOITUS

Nyt palkitut järjestöt eivät ole nuorten järjestöjä, mutta palkinto vuoropuhelulle antaa tunnustuksen kansalaisyhteiskunnan moninaisille toimintatavoille. Nuorten omaehtoiselle kansalaistoiminnalle ei toistaiseksi ole annettu riittävästi arvoa eikä resursseja.

Vuoropuhelun palkitseminen voi parhaimmillaan johtaa demokratiaprosessin laajentumiseen ja aiempaa vahvempaan sukupolvien väliseen vuoropuheluun.

Vuoropuhelun kenttä

Sofia Laineen tutkimus sivuaa vuoropuhelun taustoja. Kvartettiin kuuluu suomalaisvaroin rahoitetun Nuorten politiikkakoulun käyneitä toimijoita. Tutkijat toteavat, että Suomen kehitysyhteistyövaroin rahoittama Politiikkakoulu on ollut tärkeä vuoropuhelun kenttä.

– Palkinto toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten kehitysyhteistyövaroin on avattu mahdollisuuksia erittäin tärkeille rauhanprosesseille, toteaa Sofia Laine.

Egyptissä vaikeampaa

Henri Onoderan tutkimus koskee huolestuttavampaa egyptiläisten nuorten tilannetta. Onodera toivoo, että tunnustus rohkaisee aitoihin ja laajapohjaisiin vuoropuheluprosesseihin myös muualla.

– Naapurimaissa on ollut vastaavia dialogipyrkimyksiä, mutta Tunisiassa onnistumisen mahdollisti kansalaisyhteiskunnan ja puolueiden yhteistoiminta.

Nuoret ja poliittisuus nyky-Afrikassa on Helsingin yliopiston ja Nuorisotutkimusverkoston tutkimuskonsortio, jota rahoittaa Suomen Akatemia ja Ulkoministeriö. Hanketta johtavat professori Elina Oinas (Svenska Social- och kommunalhögskolan, HY) ja tutkimusjohtaja Leena Suurpää (Nuorisotutkimusverkosto).