Vasemmistopuolue Syrizan johtaja Alexis Tsipras vannoi maanantaina virkavalansa Kreikan pääministerinä lähes päivälleen kahdeksan kuukautta ensimmäisen kerran jälkeen.
Tammikuussa Syriza voitti vaalit lupaamalla lopettaa EU:n, IMF:n ja EKP:n muodostaman troikan saneleman leikkauspolitiikan. Heinäkuussa Tsipras kuitenkin taipui, ja hyväksyi ankarien ehtojen reunustaman Kreikan kolmannen lainaohjelman.
Syriza menetti sunnuntain vaaleissa vain 0,8 prosenttiyksikköä verrattuna tammikuuhun.
Tsiprasin mandaatti on jopa vahvempi kuin tammikuussa.
Gallupit olivat ennakoineet tiukkaa kilpaa konservatiivisen Uusi demokratia -puolueen (ND) kanssa. Vaaleissa Syriza kuitenkin sai 35,5 prosenttia äänistä ND:n jäädessä 28,1 prosenttiin.
Syriza sai 145 paikkaa 300-paikkaiseen parlamenttiin. Tappiota tuli neljä paikkaa. Paikoista 50 on suurimmalle puolueelle tulevia bonuspaikkoja.
Palkinto yrityksestä
Miten Tsipras pystyi tällaiseen vaalitulokseen?
Tärkein tekijä lienee se, etteivät äänestäjät halunneet vanhan eliitin paluuta. Vuodesta 1974 vallassa vuorotelleet ND ja sosialidemokraattinen Pasok saivat nyt kuten tammikuussakin yhteensä vähemmän ääniä kuin Syriza yksinään (Pasok sai nyt 6,3 prosenttia).
ND:n ja Pasokin jäljiltä Kreikan rakenteellisina ongelmina ovat korruptio, nepotismi ja byrokratia. Niiden purkajaksi Syriza on uskottavampi kuin vanhat valtapuolueet.
Aika yleisesti on sanottu, että Tsiprasille haluttiin antaa vielä toinen mahdollisuus. Joidenkin mielestä Tsipras petti kaikki vaalilupauksensa, mutta monet taas katsoivat hänen edes yrittäneen parhaansa.
Syriza ja sen kanssa lainapaketin puolesta äänestäneet puolueet menettivät yhteensä vain 1,4 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Äänestäjät eivät nähtävästi rankaisseet kivuliaan paketin hyväksymisestä.
Aika monet hyväksyivät selityksen, että paketin hylkääminen olisi johtanut Kreikan eroamiseen eurosta. Sitä taas enemmistö on gallupien mukaan koko ajan vastustanut.
Syrizasta eronneiden muodostama uusi puolue Kansan yhtenäisyys sai vain 2,9 prosenttia äänistä jääden kolmen prosentin äänikynnyksen alle.
Ahtaissa raameissa
Lainaohjelma määrittää suurimman osan Kreikan tulevasta talouspolitiikasta, vaikka monien ekonomistien mielestä useat paketin ehdoista vain vaikeuttavat Kreikan toipumista.
Kreikan ”edistymistä” tarkkaillaan neljännesvuosittain, seuraavan kerran lokakuussa, johon mennessä Kreikan pitäisi ehtojen mukaan hyväksyä yli sata uutta lakia.
Monet katsovat Tsiprasin saavuttaneen puolittaisen lupauksen Kreikan velkojen leikkaamisesta. Muodollisesti näin ei tapahdu, mutta laina-aikoja pidennettäneen ja korkotasoa alennettaneen talven aikana. Ilman tällaisia ratkaisuja IMF ei edes suostu osallistumaan lainaohjelmaan.
Tsiprasin mandaatti on muutaman paikan menetyksestä huolimatta vahvempi kuin tammikuussa. Kreikkaan toivotaan nyt vakautta. Äärimmäisen pienet siirtymät osoittavat, etteivät uudet vaalit ole ratkaisu.
Tsipras ilmoittikin heti maanantaina, että uusi hallitus aikoo istua koko nelivuotiskauden.
Pyrkimys vakauteen selittänee myös sen, että Tsipras valitsi jälleen hallituskumppanikseen oikeistonationalistisen Itsenäiset kreikkalaiset -puolueen (ANEL). ANEL sai kymmenen paikkaa, joten hallituksella on viiden paikan enemmistö parlamentissa.
ANEL on antanut Syrizalle käytännössä vapaat kädet talouspolitiikassa keskittyen muutamiin itselleen tärkeisiin asioihin.
Rankka vaalikausi
Syyskuussa ei enää ollut paljon jäljellä tammikuun poikkeuksellisesta innostuksesta ja toiveikkuudesta. Äänestysprosentti putosi seitsemän prosenttiyksikköä 56,6 prosenttiin. Syrizakin menetti lähes puoli miljoonaa ääntä.
Ensimmäinen vaalikausi rouhaisi muutenkin puoluetta kipeästi. Heinä- ja elokuun aikana puolueesta erosi 25 kansanedustajaa ja suuri joukko muita aktiiveja. Syrizan nuorisojärjestö hajosi syyskuun alussa, kun enemmistö sen keskusneuvostosta oli eronnut puolueesta.
Sekä Kreikassa että ulkomailla seurattiin tarkasti uusnatsien Kultaisen aamunkoiton vaalimenestystä. Puolue sai vain yhden lisäpaikan ja 0,7 prosenttiyksikön kannatuslisän (nyt 7,0 prosenttia).
Toisaalta monia huolestuttaa, että tämä väkivaltainen äärioikeistopuolue näyttää nyt vakiinnuttaneen asemansa. Ennen Kreikan kriisiä se oli 0,5 prosentin marginaalipuolue.