Lehtikuva/Roni Rekomaa

Venäjä olisi halunnut osallistua tarkkailijana EU:n niin sanottuun itäisen kumppanuuden ohjelmaan, kertoo kansanedustaja Erkki Tuomioja Ulkopolitiikka-lehdessä.

EU aloitti itäisen kumppanuuden ohjelman kuuden entisen neuvostotasavallan – Ukrainan, Valko-Venäjän, Moldovan, Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin – kanssa toukokuussa 2009. Ohjelman tarkoitus on pohjustaa assosiaatiosopimusta niiden maiden kanssa, jotka etenevät demokraattisen oikeusvaltion suuntaan.

Ulkoministerinä viime vaalikaudella toiminut Erkki Tuomioja osallistui lokakuussa 2013 Euroopan unionin ulkoministerien lounaalle, jossa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi Venäjän tehneen EU:n komissiolle ehdotuksen osallistua ohjelmaan tarkkailijana. Lavrovin mukaan Venäjä ei saanut ehdotukseen mitään vastausta EU:lta.

Puoli vuotta myöhemmin Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan ja alkoi tukea aseellista kapinaa Ukrainan itäosissa. Ulkopolitiikka-lehteen asiasta kirjoittanut Tuomioja pitää valitettavana, ettei yksikään EU-kokouksessa paikalla olleista 28 ulkoministeristä tai EU:n edustajista vastannut Lavrovin toteamukseen Venäjän ehdotuksesta.

Tuomioja kirjoittaa, ettei tiedä, kuinka vakavasti ja missä muodossa – jos ylipäätään – tällainen ehdotus tehtiin.

Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš ilmoitti marraskuussa 2013 Tuomiojan mukaan Venäjän vahvan taloudellisen painostuksen alla, ettei hän tule allekirjoittamaan EU:n kanssa valmiiksi neuvoteltua vapaakauppa- ja assosiaatiosopimusta. Ilmoitus synnytti Ukrainan silloisen hallituksen kaataneen Maidan-liikkeen.

”Ei tietenkään ole mitään varmuutta siitä,että konfliktin kärjistyminen olisi voitu välttää, jos EU:n politiikka olisi ollut taidokkaampaa. Yhtä lailla on selvää, että mitkään mahdolliset virheet ja heikkoudet EU:n politiikassa eivät anna pienintäkään oikeutusta sille voimapolitiikalle ja painostukselle, johon Venäjä on Ukrainaa ja muitakin maita kohtaan ryhtynyt”, kirjoittaa Tuomioja.