Happihyppely
Liikunnan ja urheilun arvoja voi lähestyä eri tavoin. Viimeisin yhteiskunnan ”virallinen” näkökulma on kirjattu toukokuun alussa voimaan tulleeseen liikuntalakiin. Liikuntalaki määrittää, millaiseen liikuntaan ja urheiluun yhteiskunnan voimavaroja suunnataan.
Lisäksi ehkä vahvimmin vaikuttavat myös urheilu- ja liikuntabisneksen tavoitteet. Tällä alueella on erotettavissa liiketoiminta huippu- ja ammattilaisurheilun ympärillä sekä toisaalta väestön liikuntaharrastusten ympärille rakentunut yksityinen yritystoiminta.
Liikuntalain 2 §:ssä lain toteuttamisen lähtökohtina, siis eräänlaisina perusarvoina nostetaan tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat, ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.
Kymmenen vuotta sitten taloudelliset syyt rajoittivat liikuntaharrastuksia noin joka kymmenennessä perheessä ja tänään joka kolmannessa.
Lain tavoitteena on edistää 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä, 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista, 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, 5) liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa, 6) huippu-urheilua sekä 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita.
Kipeimmin yhdenvertaisuuden puute kohdistuu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksiin. Kymmenen vuotta sitten taloudelliset syyt rajoittivat liikuntaharrastuksia noin joka kymmenennessä perheessä ja tänään joka kolmannessa. Yhteiskunnan polarisoituminen heijastuu voimakkaasti lapsiperheisiin, ja hallituksen politiikka ei lupaa muuta kuin huononnuksia.
Yhdenvertaisuuden vaatimus koskee myös ns. soveltavaa liikuntaa tarvitsevia ryhmiä. Aiemmassa laissa puhuttiin liikunnan erityisryhmistä, kuten vammaisista, eläkeläisistä, siis eri tavalla liikuntaesteistä. Nämä ryhmät tarvitsevat kunnallisia liikuntapalveluja, joiden tuottaminen on kunnissa entistä vaikeampaa kuntien valtionosuuksien leikkausten seurauksena.
Tasa-arvolla liikuntakulttuurissa on tarkoitettu naisten ja tyttöjen mahdollisuutta harrastaa liikuntaa sekä osallistua liikunnan päätöksentekoon järjestöissä ja yhteiskunnassa. Jäähallien parhaat jääajat jaetaan ensisijassa poikien ja nuorten miesten sekä bisnesjääkiekon tarpeisiin.
Lain tavoitteissa yhteisöllisyys liittyy liikunnan kansalais- ja seuratoiminnan edistämiseen. Paavo Arhinmäen ministerikaudella valtion tukien painopistettä siirrettiin kohtuuhintaisen seuratoiminnan tukemiseen. Jää nähtäväksi miten opetus- ja kulttuuriministeriön tukipolitiikka kehittyy oikeistohallituksen aikana.
Luulen, että yhteisöllisyyden alueella ratkaistaan liikunnan kansalaistoiminnan tulevaisuus. Vastakkain ovat lasten, nuorten ja aikuisten liikuntatarpeisiin vastaaminen ja toisella puolella kaupallisen kilpa- ja huippu-urheilun ja yksityisen yritystoiminnan tarpeet.
Liikuntatarpeisiin vastaaminen edellyttää asuinalueilla liikunta- ja urheiluseurojen sekä asukas- ja muiden kansalaisjärjestöjen yhteisöllistä yhteistyötä.
Monikulttuurisuus on rikkaus liikuntakulttuurille. Monikulttuurisuutta voidaan edistää muun muassa maahanmuuttajien kotouttamisessa, koska urheilun ja liikunnan kieli on kansainvälistä. Hallitusohjelma ei tarjoa muuta kuin eioota monikulttuurisuuden tuelle. Monikulttuurisuuden edistäminen näyttää jäävän kansalaistoiminnan vastuulle.
Terveet elämäntavat liittyvät lain tavoitteissa väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Liikunnan terveydellisestä merkityksestä on jatkuvasti vahvistuva tutkimuksellinen näyttö. Liikunta on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti liian merkittävä asia tuettavaksi vain ns. veikkausvoittovaroista. Tarvitaan myös sosiaali- ja terveyspoliittista rahoitusta.
”Luonto on suurin liikuntapaikkamme”. Näin totesi jo 1970-luvulla silloinen opetusministeriön urheilu- ja nuoriso-osaston päällikkö Heikki Klemola. Tämä pitää paikkansa edelleen.
Kirjoittaja (eläkkeellä) vastasi edellisen liikuntalain valmistelusta opetusministeriössä ja toimii nykyään Käpylän Urheilijoiden (TUL) ja Käpylän Yhdyskuntaklubin puheenjohtajana.