TEAM vaatii mahdollisessa yhteiskuntasopimuksessa parempaa irtisanottavien palkansaajien muutosturvaa.

SAK:laisen TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton valtuusto pitää Juha Sipilän hallituksen esittämän yhteiskuntasopimuksen valmistelua liian yksipuolisena ja liiaksi työvoimakustannuksiin keskittyneenä. Palkansaajille on osoitettu maksajan osa, yrityksille ja omistajille hyötyjän rooli. Mahdollinen yhteiskuntasopimus edellyttäisi todellista tasapuolisuutta.

Valtuusto totesi kannanotossaan, että viime vuosina Suomessa toteutetut yritysystävälliset toimet, kuten kela-maksun poisto ja yhteisöveron alennus, eivät ole johtaneet teollisuuden elpymiseen ja parempaan työllisyyteen. Yrityksillä on riittänyt rahaa osinkoihin, mutta ei tulevaisuuspanostuksiin.

TEAM edellyttääkin nyt yrityksiltä pitkäjänteistä sitoutumista investointeihin ja tuotekehittelyyn sekä malttia yritysjohtajien palkitsemisessa. Yrityksille pitää tehdä houkuttelevammaksi investoida Suomeen esimerkiksi vastikkeellisilla veroporkkanoilla.

Lisää työaikaa työttömille

TEAM ei usko, että työajan pidentäminen johtaisi parempaan tuottavuuteen. Siksi TEAM ei ole valmis neuvottelemaan kokonaistyöajan pidennyksestä. Sen sijaan TEAMin tavoite on lisätä työaikaa työttömille ja pätkätyöläisille. Pidemmällä aikavälillä tuotannon automatisoinnista seuraa, että on tärkeämpää keskustella mieluummin työn jakamisesta kuin työajan pidentämisestä.

TEAM ei hyväksy viiden prosentin yksikkötyökustannusten alennusta työehtoja heikentämällä. Tuhansissa teollisuus- ja palveluyrityksissä tehdään osana normaalina toimintaa jatkuvaa työtä tuottavuuden parantamiseksi. Tuottavuuden parantaminen on sitä tehokkaampaa, mitä parempi luottamus ja yhteistoiminta on työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden kesken.

TEAM edellyttää, että mahdollisessa yhteiskuntasopimuksessa parannetaan irtisanottavien palkansaajien muutosturvaa. Työlainsäädäntö ja työttömyysturva on neuvoteltava samassa yhteiskuntasopimusprosessissa.

TEAM korostaa, että viime vuosina Suomessa tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet äärimmäisen maltillisia. Tärkeimmissä kilpailijamaissa Saksassa ja Ruotsissa on tehty olennaisesti kalliimpia palkkasopimuksia. Aiemmin tehdyt päätökset parantavat Suomen kilpailukykyä.