Lehtikuva/Mirva Helenius

Kehitysavusta leikataan vielä aiottua reippaammin. Rahoja siirtyy ennakoitua enemmän kansalaisjärjestöiltä yrityksille.

Kehitysyhteistyöstä aiotaan leikata vielä enemmän kuin hallitusohjelma linjasi. Samalla rahaa siirtyy uumoiltua enemmän järjestöiltä yritysten suuntaan.

Hallitus ilmoitti alun perin leikkaavansa kehitysyhteistyömäärärahoja 300 miljoonalla. Torstaina uutisoitiin, että leikkaukset olisivat 330 miljoonaa euroa.

Samalla kehitysrahoitusyhtiö Finnfund saa runsaasti lisärahaa. Finnfundille ollaan myöntämässä yhteensä 130 miljoonaa euroa lisää pääomittamiseen ja lainoihin. Finnfund pyysi alun perin vain 40 miljoonaa euroa lisää. Finnfund sijoittaa ensisijaisesti suomalaisyritysten ja niiden yhteistyökumppaneiden hankkeisiin.

Vartiala harmittelee, että leikkauksia ollaan tekemässä ilman siirtymäaikaa.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on järkyttynyt.

”Päätös on käsittämätön. Järjestöjen työstä leikataan 49 miljoonaa ja Finnfundille annetaan 90 miljoonaa enemmän kuin mitä se on pyytänyt, ihmettelee Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

ILMOITUS

”Ei kyse rahasta vaan ideologisesta valinnasta”

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) on perustellut kansalaisjärjestöjen rahoitukseen kohdistuvia 43 prosentin leikkauksia Suomen taloudellisen tilanteen sanelemalla pakolla.

Vartialan mielestä hallituksen toimintaa ei asiassa ohjaa raha.

”Finnfundin pääomakorotuksen valossa on selvää, ettei järjestöjen toiminnan hallitsemattomassa alasajossa ole kyse rahasta vaan ideologisesta valinnasta.”

Suomen valtio omistaa Finnfundista 93 prosenttia, valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera 6,9 prosenttia ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 0,1 prosenttia.

Vartiala ihmettelee muutenkin valtion linjaa. Hän muistuttaa ministeri Toivakan sanoneen, että Suomen kehitysyhteistyövaroilla edistetään entistä enemmän vastuullisten yritysten toimintaa kehitysmaissa.

Ulkoministeriö on kuitenkin ilmoittanut lopettavansa Finnwatchin laatiman uuden kehitysyhteistyöhankehakemuksen käsittelyn taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisyritysten vastuullisuutta Intiassa.

Leikkauksilla ei siirtymäaikaa

Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt varautuvat suuriin irtisanomisiin. Vartiala harmittelee, että leikkauksia ollaan tekemässä ilman siirtymäaikaa.

Vartialan mukaan leikkaukset eivät perustu arvioihin, vaan ne on tarkoitus tehdä leikkausten jälkeen myöhemmin.

Valtiovarainministeriö antoi esityksensä valtion ensi vuoden talousarvioksi keskiviikkona. Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan perjantaina.

Hallituksen budjettiriihi pidetään 9.–10. syyskuuta. Hallitus antaa esityksen vuoden 2016 talousarvioksi syyskuun lopulla. Budjetista päättää lopullisesti eduskunta.