Yhdysvaltain presidentti Barack Obama julkisti maanantaina kauan odotetun suunnitelmansa Yhdysvaltain toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Obaman suunnitelma on ensimmäinen, jossa ollaan asettamassa sitovia päästörajoituksia Yhdysvaltain sisällä. Sen keskeinen osa – joka julkistettiin jo sunnuntaina – kohdistuu hiilivoimaloihin.
Voimalaitosten päästöjä on määrä leikata 32 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liittovaltio vastaa kokonaistavoitteen toteuttamisesta ja asettaa osavaltioille sitovat velvoitteet sen täyttämiseksi.
Obaman suunnitelmalla on myös sosiaalinen merkitys.
Tavoitteen merkittävyyttä kuvaa se, että sen toteutuminen vastaisi laskelmien mukaan samaa kuin 70 prosenttia Yhdysvaltain autoista poistettaisiin liikenteestä.
Fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset ovat Yhdysvaltain suurin yksittäinen päästölähde. Ne tuottavat lähes kolmasosan maan kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä.
Fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita on noin tuhat, ja useimmissa polttoaineena on hiili.
Hieman luonnosta tiukempi
Nyt esitetty suunnitelma on hieman tiukempi kuin EPA:n viime vuonna laatima alustava esitys, jossa leikkaustavoite olisi ollut 30 prosenttia.
Toisaalta osavaltiot saavat nyt kaksi vuotta enemmän aikaa, ennen kuin päästövähennyksistä tulee pakollisia: takarajaksi tulee 2022 eikä 2020. Lisäksi osavaltiot saavat vuoden enemmän aikaa suunnitelmiensa esittämiseen; ne on esitettävä viimeistään vuonna 2018.
Uusiutuvien energianlähteiden tavoitteeksi tulee 28 prosenttia kaikesta energiasta, kun se luonnoksessa oli 22 prosenttia.
Osavaltioiden vapautta valita päästövähennysten toteuttamistavat on luonnokseen verrattuna lisätty. Monet ympäristöjärjestöt arvostelivat Obaman suunnitelmaa tuoreeltaan siitä, että tämä jättää edelleen liikaa tilaa porsaanrei’ille.
”Historiallinen, mutta…”
Moni ympäristöjärjestö suhtautuu suunnitelmaan samalla tavalla kuin Maan ystävien puheenjohtaja Erich Pica, jonka mukaan Obaman aloite on ”historiallinen, mutta verrattuna rankkoihin tieteellisiin varoituksiin on selvää, ettei se ole riittävä ilmastokriisiin vastaamiseksi”.
Climate Justice Action -kampanjan johtaja Michael Leon Guerrero sanoi Common Dreams -nettisivustolle, että Obaman suunnitelman ongelmia ovat nojautuminen maakaasuun ja ydinvoimaan sekä markkinapohjaisiin ratkaisuihin kuten päästökauppaan.
May Boeve 350.org -järjestöstä myönsi, että kyseessä on toistaiseksi merkittävin Obaman hallinnon toimi, mutta ei vielä riittävä taatakseen sen paikan ympäristöpolitiikan historiassa. Seuraava tehtävä olisi Boeven mielestä suurten öljy-yhtiöiden vaikutusvaltaan puuttuminen.
Obaman suunnitelmalla on myös sosiaalinen merkitys, kuten kansalaisoikeusaktiivi Van Jones totesi CNN:lle. Yhdysvaltain mustasta väestöstä 78 prosenttia asuu 30 mailin (48 kilometrin) säteellä saastuttavasta hiilivoimalasta. Yhdellä kuudesta mustasta lapsesta ja yhdellä yhdeksästä latinolapsesta on astma.
Vastustus on varmaa
Obama lupasi jo virkaanastujaispuheessaan tammikuussa 2009 puuttua ilmastonmuutokseen, ja hän uudisti lupauksen aloittaessaan toisen kautensa tammikuussa 2013.
Sanoista tekoihin ryhtyminen on vienyt kauan osaksi sen takia, että ilmastopolitiikka on varsinainen miinakenttä Yhdysvalloissa. Obaman nyt esittämä suunnitelma tulee kohtaamaan tiukkaa vastarintaa sekä kongressissa että useissa osavaltioissa.
Obama käytti maanantaina tunnettua kaunopuheisuuttaan esitellessään suunnitelmaansa. Hänen mukaansa ”ilmastonmuutoksessa ei enää ole kyse maailman pelastamisesta lapsillemme ja lastenlapsillemme, vaan todellisuudesta, jonka keskellä elämme juuri nyt”.
”Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin”, sanoi Obama.
Obama varoitti, että tehtävä ei ole helppo, mutta ”nyt Yhdysvaltain johdolla ovat päästöjen leikkaamisesta esittäneet suunnitelmansa maat, jotka vastaavat 70 prosentista maailman hiilidioksidipäästöjä”.
Obama pyrkii suunnitelmallaan edistämään sopimukseen pääsyä Pariisin suuressa ilmastokokouksessa joulukuussa.