Kärki – Helismaa -parivaljakon lauluihin kuuluvat
Suutarin Tyttären Pihalla (1948)
Kulkurin Iltatähti (1951)
Neljän Tuulen Tiellä (1951)
Lentävä Kalakukko (1951)
Reppu ja Reissumies (1951)
Rovaniemen Markkinoilla (1951)
Minä Soitan Sulle Illalla (1952)
Me Tulemme Taas (1953)
Lapin Jenkka (1953)
Vanhan Myllyn Tarina (1953)
Täysikuu (1953)
Hiljainen Kylätie (1953)
Äidin Syntymäpäivä (1954)
Liian Paljon Rahaa (1956)
Vanhan Veräjän Luona (1959)
Tulenliekki (1960)
Tuopin Jäljet (1963)
Tango Merellä (1963)
Aurinko Laskee Länteen (1965)
Toivo Kärki (1915 – 1992) eli musiikin monipuolisen ammattilaisen rikkaan elämän.
Yli 1300 levytettyä sävelmää, 5 laulunäytelmää, noin 15 revyytä ja musiikkia noin 50:een elokuvaan ovat osoituksia hämmästyttävästä ja ainutlaatuisesta tuotteliaisuudesta.
Kari Aava, Pedro de Punta, Antonio Brave, Karl Stein, W. Stone olivat Kärjen pseudonyymejä (peitenimiä), joiden takaa paljastuu suuri joukko huomattavan sävellystuotannon kulmakivistä.
– Toivo Kärjellä oli vankka musiikillinen teoriapohja, jonka avulla hän loi ajatonta suomalaista kevyttä musiikkia, edesmennyt Jaakko Salo luonnehti.
– Pitäkää huolta, että teksti kuuluu. Muuten Suomen kansa ei tykkää!, Kärjen Topi tokaisi usein, musiikkineuvos Ossi Runne muistelee.
Persoonaltaan sangen suorapuheinen periaatteen mies Toivo Kärki toimi yli kaksi vuosikymmentä Musiikki Fazerin (sittemmin Finnlevyn) tuotantopäällikkönä.
Talvisota vei jazz-haaveet
Toivo Pietari Johannes Kärki syntyi papin poikana 3.12.1915 Pirkkalassa. Musikaalisuutensa hän peri äidin puolelta. Kärki kävin jonkin aikaa myös Aarre Merikannon opissa. Alkusyksyllä 1933 käynnistyi ammattimuusikon ura tamperelaisessa tanssiorkesterissa.
Kärki soitti keikoilla pianoa ja hanuria ja myöhemmässä vaiheessa – oman yhtyeensä vuosina – myös vibrafonia. Parikymppisenä Kärki sai kutsun kuuluisan Klaus Salmen johtaman Ramblers-orkesterin riveihin.
Topi Kärki oli kiistatta kevyen musiikkimme johtohahmoja ja aikanaan myös yksi Suomi-jazzin pioneereista. Vuonna 1928 Louis Armstrong innoitti Kärjen toden teolla mustan musiikin pariin. Säveltäjän lauluista kuuluu myös big band -tyyli. Hän mieluusti viljeli amerikkalaista ns. jazzsointuharmoniaa.
Vuonna 1939 Kärki voitti brittiläisen Melody Maker -musiikkilehden järjestämän kansainvälisen iskelmäsävellyskilpailun sävelmällään Things Happen That Way.
Kärki on muistelmissaan todennut, että hänellä oli aikomus lähteä Amerikkaan rakkaan blues- ja jazz-harrastuksensa takia, mutta 1939 alkanut talvisota katkaisi suunnitelmat. Kärki palveli sotarintamalla tykistöpatterin upseerina.
Ikivihreitä ja big bandia
Sota-aikana syntyivät muun muassa kuolemattomat tangot Siks oon mä suruinen (1944) ja vuonna 1945 julkaistu Liljankukka.
Tuotantonsa kautta Kärki oli kehittämässä tämän päivän suomalaisen iskelmämusiikin ilmettä. Ensimmäiset omat sävellyksensä (mm. kaksi foxia Dallapélle) Kärki julkaisi jo 1930-luvun puolivälissä. Tuotteliaimmat vuodet ajoittuivat suurelta osin sodan jälkeisiin vuosiin huipentuen 50- luvun tuotantoon.
Vuonna 1944 Kärki kirjoitti joukon big band -sovituksia Olavi Virran muutamiin englanninkielisiin, Erkki Ahon orkesterin kanssa levyttämiinsä jazztulkintoihin. Näistä mainittakoon muun muassa Stardust, Close Your Eyes, Solitude ja Whispering.
Virran laulu kuulostaa paikka paikoin erehdyttävästi nuorelta, ohutääniseltä Frank Sinatralta.
Hyvinkin jatsillinen Kärjen Why Nameless? ikuistettiin savikiekkolevylle vuonna 1945 Rytmi-yhtyeen kanssa. Sodan jälkeen Kärki liittyi hetkeksi 15-miehiseen swing-orkesteriin, jota johti Erkki Aho ja sittemmin Ossi Aalto.
Topi ja Repe
Vuonna 1948 käynnistyi ainutlaatuinen yhteistyö Reino ”Repe” Helismaan (1913 – 1965) kanssa. Parivaljakko oli kuullut ensimmäisen kerran toisistaan jo jatkosodan vuosina.
Topin ja Repen yhteistyötä kesti aina Helismaan poismenoon, vuoteen 1965 saakka. Yhteistyön tuloksena syntyi valtaosa Kärjen menestysiskelmistä, laulunäytelmiä, revyitä ja musiikkia 50 elokuvaan.
Peitenimeä Orvokki Itä Helismaa ja Kärki käyttivät molemmat yhdessä. Helismaa muodosti nimen Toivo Kärki -nimen kirjaimista.
Hyvän iskelmän tekemistä Kärki ei pitänyt helppona. Kaupallinen menestys on kiinni niin monesta asiasta: kappaleen melodiasta, soinnuista, sovituksesta, nimestä, laulajasta…
– Jo sota-aikana jouduin opettelemaan säveltämään ilman soitinta. Kirjoitan usein nuottipaperille neljän tahdin melodianpätkiä, joita sitten yhdistelemällä saattaa muodostua kappale.
Vuonna 1981 Opetusministeriö myönsi Toivo Kärjelle taiteilijaeläkkeen ja 1985 säveltäjämestari vastaanotti ensimmäisenä viihdemuusikkona Kalevala-seuran veteraanipalkinnon.
Kärki – Helismaa -parivaljakon lauluihin kuuluvat
Suutarin Tyttären Pihalla (1948)
Kulkurin Iltatähti (1951)
Neljän Tuulen Tiellä (1951)
Lentävä Kalakukko (1951)
Reppu ja Reissumies (1951)
Rovaniemen Markkinoilla (1951)
Minä Soitan Sulle Illalla (1952)
Me Tulemme Taas (1953)
Lapin Jenkka (1953)
Vanhan Myllyn Tarina (1953)
Täysikuu (1953)
Hiljainen Kylätie (1953)
Äidin Syntymäpäivä (1954)
Liian Paljon Rahaa (1956)
Vanhan Veräjän Luona (1959)
Tulenliekki (1960)
Tuopin Jäljet (1963)
Tango Merellä (1963)
Aurinko Laskee Länteen (1965)