Addis Abebassa tänään alkaviin kehitysrahoitusneuvotteluihin on ladattu suuria odotuksia, kertoo suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa.
Tarkoitus sopia uuden YK:n alaisen verotoimielimen perustamisesta, yritysten aktiivisemmasta roolista kestävän kehityksen toteuttajina, kehitysmaiden verohallintojen vahvistamisesta ja avoimuuden lisäämisestä muun muassa maakohtaisen kirjanpidon avulla.
Taustalla on talouskriisin aiheuttama kehitys: varakkaat maat leikkaavat kehitysyhteistyörahoitustaan, ja yksityisestä sektorista on tulossa yhä merkittävämpi kehityspoliittinen toimija.
Kuka päättää verotuksesta?
Kepan mukaan suurimmaksi kysymykseksi neuvotteluissa on noussut uuden YK:n alaisen verotoimielimen perustaminen. Asiasta on neuvoteltu intensiivisesti ennen kokousta, mutta sopuun ei olla päästy. Yhdysvallat ja EU-maat vastustavat uutta toimielintä, G77-maat puoltavat.
Lukuisat kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet uuden toimielimen puolesta.
– Päätökset on tehtävä jatkossa yhdessä. Tällä hetkellä rikkaiden maiden talousjärjestö OECD sopii verotuksen kansainvälisistä periaatteista. Jotta kaikilla mailla olisi yhtäläistä sananvaltaa, on perustettava uusi kansainvälinen verotoimielin esimerkiksi YK:n yhteyteen, suomalaisia kansalaisjärjestöjä kokouksessa edustava kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson sanoo Kepan tiedotteessa.
– Myös Suomen on edistettävä maailmanlaajuisen ja kansallisten verojärjestelmien muutosta. Tähän sitouduttiin edellisellä hallituskaudella ja samaa linjaa on tärkeä jatkaa.”
Yksityiset mukaan
Monet valtiot toivovat yksityisen sektorin osallistuvan kestävään kehitykseen rahoituksella ja investoinneilla.
– Myös yksityisten kehitystoimijoiden on sitouduttava kehitysyhteistyötä koskeviin läpinäkyvyys- ja tuloksellisuuskriteereihin, Nilsson sanoo.
– Valtioiden on sovittava kansainvälisistä yritysvastuunormeista ja niiden toimeenpanosta. Yritykset tulee lisäksi sitouttaa arvioimaan etukäteen investointiensa vaikutukset kestävään kehitykseen sekä ihmisoikeuksiin.