Euroopan parlamentti äänesti tänään TTIP:stä eli Yhdysvaltain ja EU:n välisestä vapaakauppasopimuksesta luvuin 436-241. Enemmistö hyväksyi sopimuksen. Vasemmistoliiton Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen torjui sopimuksen nykyisessä muodossa.
– Investointisuoja pitäisi jättää sopimuksesta pois. En näe nyt läpikäytyä venkoilua parlamentin puhemiehen Martin Schulzin johdolla parannuksena. Itse sisältö ei ole muuttunut, vaikka sitä on yritetty kirjoittaa kauniimmin. TTIP-sopimus sotii demokratiaa ja eurooppalaista oikeuskäsitystä vastaan, Kyllönen toteaa.
Nykyinen malli investointisuojasta tuo mukanaan uudenlaisen tavan käsitellä riita-asioita.
TTIP-sopimus sotii demokratiaa ja eurooppalaista oikeuskäsitystä vastaan.
– Jos olemassa oleva oikeusjärjestelmämme ei ole riittävä, niin sellaista sopimusta ei tule tehdä.
Etukäteisvalvonnasta pidettävä kiinni
Hän arvioi, että välimiesmenettely – ISDS – on TTIP:n ja CETA:n suurin, mutta ei ainoa ongelma. CETA on EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus.
– Investointisuojan poisto sopimuksesta ei ratkaise kaikkia kauppasopimuksen ongelmia. Kritiikin ytimessä on huoli siitä, että sopimus on neuvoteltu liikaa yritysten ehdoilla. Ympäristöarvot, palveluiden laatu, työntekijöiden oikeudet ja eurooppalainen perustuslaillinen ja demokraattinen järjestelmä ovat häviäjiä neuvotteluissa.
– Euroopan pitää pitää kiinni etukäteisvalvonnasta, Yhdysvaltain mallissa ongelmat ratkaistaan jälkikäteen oikeudessa. Kun TTIP:tä mainostetaan pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen helpottamisena, maalataan mustaa valkoiseksi.
Vain suurilla yrityksillä on varaa käydä oikeutta. Kulut nousevat helposti useisiin miljooniin, etenkin ISDS-systeemissä, mutta helposti myös perinteisessä Yhdysvaltain järjestelmässä.
Kansalaisaloite nostatti keskustelua
Euroopan parlamentin äänestämistä on siirretty TTIP-sopimuksen saaman vahvan arvostelun vuoksi. Vähintään koalitio (kansalaisliike) vaati Euroopan parlamenttia ottamaan selkeän kanna välimiesmenettely ISDS:ää vastaan.
Kyllönen arvioikin, että laaja eurooppalainen kansalaisaloite toimi pohjana neuvotteluiden avoimuuden lisääntymiselle ja yleisellä julkiselle keskustelulle.
– Ilman kansalaisaloitetta asia ei olisi noussut julkiseen keskusteluun. En osaa sanoa, että olisiko Euroopan oikeusasiamies edes puuttunut asian käsittelyyn ilman kansalaisyhteiskunnan heräämistä.