Jarmo Lintunen

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ympärille on kehkeytynyt outo pöhinä Venäjän osallistumisesta kokoukseen. Hassataanko nyt Suomen ulkopoliittista perintöä?

Suomen ulkopoliittinen johto teki ulkoministeri Timo Soinin (ps.) johdolla päätöksen estää Venäjän delegaatioon kuuluvien EU:n pakotteiden vuoksi listalla olevien matkustamisen Etyjin kokoukseen. Venäjän valtuuskuntaan kuuluu kuusi matkustuskieltolistalla olevaa henkilöä.

Soini kieltäytyi julkisuudessa EU:n pelisääntöihin vedoten kommentoimasta EU:n piirissä käymiään keskusteluja. Hän totesi keskustelujen olevan salaisia.

Hallituspoliitikot eri linjoilla

Venäjän duuman puhemies Sergei Naryškin on sanonut, ettei Venäjä lähetä valtuuskuntaa Helsinkiin. Suomessa Venäjän osallistumisesta maanantaina alkavaan Etyj:n parlamentaariseen yleiskokoukseen on erilaisia näkemyksiä.

Tuomiojan aikana tätä tuskin olisi tapahtunut. Soini on joutunut harvinaisen vaikeaan tilanteeseen ulkopoliittisesti kokemattomana.

Etyjin yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) on pahoitellut julkisuudessa asiaa. Hän toivoo venäläisten osallistumista erityisesti Ukrainan sodan vuoksi Venäjän kovista puheista huolimatta.

Soini on ilmoittanut, että päätös on tehty, ja sitä ei peruta.

ILMOITUS

Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) on ilmoittanut kantanaan, että venäläisten tulisi osallistua ja on perännyt vielä muutosta matkustuskieltoon. Presidentti Sauli Niinistö oli harmitellut syntynyttä tilannetta jo Kultarannan ulko- ja turvallisuuspoliittisten keskustelujen yhteydessä.

Ulkopolitiikan pohjanoteeraus

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen pitää syntynyttä tilannetta useiden asioiden ymmärtämättömyytenä.

– Asiat nähdään hetkellisesti eikä nähdä historian suuria linjoja, Kivinen toteaa.

Tässä mielessä hän näkee syntyneen tilanteen, jossa ”kääpiöt hukkaavat jättiläisten perinnön”.

Hän arvostelee suomalaista ulkopolitiikkaa itsenäisen toiminnan puutteesta ja osaamattomuudesta. Etyjin kokoukseen osallistumista linjatessaan Suomen ulkopoliittinen johto on toiminut EU:n mallioppilaan tavoin.

Kivinen muistuttaa, että henkilöpakotteet ovat varsin tuore instrumentti.

– On muistettava, ettei se ole ainoa käytössä oleva eikä edes tärkein ulkopoliittinen keino. Sitä on osattava käyttää taiten ja fiksusti, Kivinen sanoo.

Kokemattomuus ajoi ikävään tilanteeseen

Olisiko tällainen tilanne voinut syntyä ulkoministeri Erkki Tuomiojan aikana? Suomen uusi ulkoministeri on nimitetty kesäkuun alussa.

– Tuomiojan aikana tätä tuskin olisi tapahtunut. Soini on joutunut harvinaisen vaikeaan tilanteeseen ulkopoliittisesti kokemattomana. Ulkoministeriön virkamiesten olisi pitänyt osata arvioida Suomen kannalta toimintatilaa.

Kivinen huomauttaa, että monilla EU-mailla on kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa. Suomea näyttää ”ajavan naiivi suomettumisen pelko”, mikä johtaa varovaisuuteen.

Kivinen on huolissaan suomalaisesta ulkopoliittisesta perinnöstä. Osaamisen siirtäminen näyttää ontuvan.

Etyjin perintö kestää

Venäjän osallistumisesta Etyjin kokoukseen syntynyt nokittelu jää todennäköisesti kokouksen ympärillä syntyneeksi kohuksi. Sillä on kuitenkin vahva symbolinen merkitys.

Etyj on mielletty perinteisesti myös idän ja lännen vuoropuhelun paikkana. Tätä vuoropuhelua kaivataan juuri nyt kipeästi etenkin Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi.

– Euroopassa on maita, jotka näkevät myös EU:n roolin etupiiritaistelijana eikä dialogin rakentajana. Suomen pitäisi välttää tällaista peliä, Kivinen sanoo.

– Ja totta kai, Venäjä ottaa syntyneestä tilanteesta kaiken irti.

Kivisen mukaan Venäjän pois jäämisellä on symbolinen merkitys. Jopa kylmän sodan aikaan saatiin venäläiset Finlandia-talolle ETYKin kokoukseen, josta tuli kylmän sodan käännekohta.