Uuden hallituksen yksimielinen ”tilannekuva” lähti siitä näkemyksestä, että verotusta ei voi korottaa. Varsinkin Alexander Stubb on aikaisemmin lukuisia kertoja väittänyt, että ”himoverotus” ja ylikireä progressiivinen verotus tappaa yrittämisen, työhalut ja työpaikat.

Molemmat uskomukset ovat vääriä. Valtionvarainministeriö julkaisi juuri tutkimuksen, joka kertoi että valtio voisi korottaa veroja. Tähän selkeään tulokseen päätyy valtionvarainministeriön tuore selvitys, jossa finanssisihteeri Mauri Kotamäki tutki työn, kulutuksen ja pääomien verotusta Suomessa.

Tieteellinen tulos on ristiriidassa politiikassa (kokoomuksen ja EK:n) yleisen hokeman kanssa, että veroja ei voi enää korottaa Suomessa.

Tutkimus tehtiin yleisen tasapainon makromallin avulla veroasteen noston vaikutuksia Laffer-käyriin vertaamalla. Laffer-käyrä kertoo, kuinka paljon verotuotto kasvaa, kun veroastetta nostetaan.

Siihen liittyy keskeisesti osin kiistanalainen teoria siitä, että verotuksen kiristyminen yli tietyn rajan vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja pienentää näin verotuloja.

ILMOITUS

Tutkimustulosten mukaan Suomi on finanssikriisin jälkeisen talouskurimuksen jälkeenkin vielä selvästi Laffer-käyrän vasemmalla puolella. Tuloveron huippu olisi tutkimuksen mukaan vasta kymmenen prosentin päässä. Toisin sanoen, jos valtiolle halutaan tuloja, kaikkia tutkittuja verolajeja voi vielä kiristää ilman, että verotuottojen määrät kääntyisivät kiristysten takia laskuun.

Erityisesti suuri ero verotuksen tason ja mahdollisen veroasteen välillä löytyy Suomen pääomaveroasteessa, jossa veroastetta voisi nostaa nykyisestä noin 31 prosentista jopa 79 prosenttiin.

Työhalujen laskusta on empiiristä kokemusta. Yhdysvalloissa ja Englannissa oli sodan aikana 40-luvulla ja vielä 50-luvulla kaikkein progressiivisimmat verojärjestelmät. Vaikka Yhdysvalloissa rajaveroprosentti oli hetkittäin 50-luvulla yli 90 prosenttia, ei se tappanut yrittäjyyttä eikä vaurastumista. Päin vastoin, 50-luvulla Yhdysvaltojen talous porskutti parhaiten tuohon aikaan ja perheet tulivat toimeen pelkällä miehen palkalla.

Veroprogressiostakin on annettu valtamedioissa väärää tietoa. Kaikki muut verot (kulutus-, kunnallis-, valmistevero jne.) paitsi valtion tulovero, ovat tasaveroja. Progression osuus on vain noin 20 prosenttia. Jos mukaan lasketaan kaikki työnantajan maksamat palkkaperusteiset maksut (sotu, eläke jne.), progression osuus on enää alle kymmenen prosenttia.

Emeritusprofessori Jouko Ylä-Liedenpohja on on väittänyt, että jos rikkaitten verotusta nostetaan ”liikaa”, parhaat ja koulutetuimmat aivot häipyvät maasta. Mihin he häipyvät? Kaikkialla on ylikoulutettuja jo liikaa. Suomessa on jo 43 000 akateemisesti koulutettua kortistossa. Etelä-Euroopan talousongelmamaista on jo lähtenyt satoja tuhansia, jollei miljoonia hyvin koulutettuja ja parhaita aivoja etsimään työtä jo ennestään täysille EU:n markkinoilta.

Kiinasta valmistuu joka vuosi yli seitsemän miljoonaa akateemisesti koulutettua (”nälkäistä” ja halpaa) huippuaivoa markkinoille. Ei ole mitään pelkoa aivovuodosta, koska ylitarjonnasta johtuen akateemistenkin palkkataso alkaa olla kohta baariapulaisen tasolla.

Digitalisaation johdosta pääoma tarvitsee tulevaisuudessa entistä vähemmän myös huippuosaajia – tosin aivan pienelle huippujen huipulle on aina kysyntää.