Irlannissa on pitkään epäilty, että vastoin maan puolueettomuuspolitiikkaa Yhdysvallat kuljettaa aseita Länsi-Irlannissa sijaitsevan Shannonin lentokentän kautta.
Viime heinäkuussa Yhtyneen vasemmiston kansanedustaja Clare Daly ja sitoutumaton Mick Wallace kiipesivät Shannonin aidan yli. Heidät pidätettiin ja tuomittiin huhtikuussa 2 000 euron sakkoihin kumpikin. Jos he eivät maksa sakkojaan kolmen kuukauden kuluessa, edessä on 30 päivän vankeus.
Clare Daly vahvistaa KU:n haastattelussa, ettei kaksikko aio maksaa sakkoja.
Kansanedustajat kiipesivät lentokentän aidan yli hakemaan todisteita.
– Aina kun puhuimme parlamentissa asekuljetuksista, meille sanottiin, että esittäkää todisteet. Niitä lähdimme sitten viime kesänä hakemaan.
Puolueettomuus osa identiteettiä
Daly myöntää, että tempauksella oli tarkoitus hankkia julkisuutta.
– Irlantilaisille puolueettomuus on osa kansallista identiteettiä. Silti monilla on hatara käsitys siitä, mitä puolueettomuus tarkoittaa.
Dalyn mukaan joka päivä keskimäärin kaksi amerikkalaista sotilaskonetta laskeutuu Shannonille. Pelisääntöjen mukaan koneiden pitäisi olla aseistamattomia eivätkä ne saisi kuljettaa aseita. Ne eivät myöskään saisi olla sotaharjoituksissa tai valvontalennoilla.
Lisäksi Shannonille laskeutuu amerikkalaissotilaita kuljettavia yksityisten charter-yhtiöiden koneita. Niissä olevilla sotilailla saa olla mukana henkilökohtaiset aseensa, mutta niiden pitäisi olla ruumassa.
Lupaehdoista ei pidetä kiinni
Dalyn mukaan on paljon näyttöä siitä, ettei Irlannin hallitus noudata laskeutumislupien ehtoja. Lisäksi eurooppalaisista raporteista näkyy, että Yhdysvallat käytti Shannonia myös pahamaineisiin vankilennätyksiin.
– Kolme lentokentän työntekijää todisti, että he olivat nähneet aseita koneissa. Todistajanamme oli myös mies, jota syytettiin aseen varastamisesta lentokoneesta. Häntä ei ollut tuomittu, sillä eihän voi tuomita sellaisen aseen varastamisesta, jota ei virallisesti ole olemassa.
Dalyn mukaan ”Irlanti prostituoi itsensä koko ajan Yhdysvalloille”.
– Investointien menettämisen pelossa ei uskalleta tehdä mitään, mikä järkyttäisi amerikkalaisia.
Dalyn mukaan oli eri asia, kun amerikkalaissotilaat kulkivat pari kertaa vuodessa Shannonin kautta Saksan tukikohdista lomille kotimaahan.
– Kosovon, Irakin ja Afganistanin myötä lennoista tuli osa sotatoimia.
Puhettaan peri-irlantilaisin voimasanoin höystävä Daly ei kuulu parlamentaarikkojen harmaimpaan massaan.
Barack Obaman vieraillessa Irlannissa Daly nimitti tätä parlamenttipuheessaan ”sotarikolliseksi” lennokki-iskujen vuoksi.
Irlannissa ei Dalyn mukaan käydä Nato-keskustelua. Kaikki puolueet pitävät virallisesti kiinni puolueettomuudesta, vaikka oikeistossa voisikin joillakin olla liittymishaluja.
– Irlannissa puolueettomuus ei historiallisesti liity niinkään rauhanaatteeseen kuin brittiläisvastaisiin mielialoihin.
Eripurainen pienvasemmisto
Irlannin pienet vasemmistoryhmät ovat lähtöisin trotskilaistaustaisista Sosialistisesta puolueesta (SP), sosialistisesta työväenpuolueesta (SWP) sekä Työläisten ja työttömien toimintaryhmästä (WUAG). Vuoden 2011 vaaleissa ne yhdistivät voimansa United Left Alliance -vaaliliitoksi (ULA), joka sai 2,6 prosenttia äänistä ja viisi paikkaa 166-paikkaiseen alahuoneeseen.
ULA:n ryhmä hajosi ensimmäisen kerran heti vaalien jälkeen ja lopullisesti keväällä 2013.
Clare Dalyn tausta on SP:ssä. Hän perusti kaksi vuotta sitten SWP:n kansanedustajan Joan Collinsin kanssa Yhdistynyt vasemmisto -puolueen (United Left).
Daly sanoo jättäneensä trotskilaiset, koska näiden organisoitumistapa tuomitsee ne jäämään pieniksi.
– Puolueet puhuvat kansalaisten aidosta osallistumisesta, mutta todellisuudessa ne tulevat kansalaiskokouksiin valmiiden päätöslauselmien kanssa.
Daly moittii pienvasemmistoa myös repivästä keskinäisestä kilpailusta, joka on vieraannuttanut esimerkiksi rauhanliikkeen ihmisiä puoluepolitiikasta.
Sinn Féiniä Daly ei laske varsinaisesti vasemmistoon, vaan pitää sitä ”radikaalina nationalistisena puolueena”. Silti hän katsoo, että vaihtoehto nykyhallitukselle voidaan muodostaa vain Sinn Féinin ja pienten vasemmistopuolueiden yhteistyöllä.
Luonnollinen pohja olisi Right2Water-liikkeessä.
– Siltä pohjalta pitäisi luoda laajempi hyvinvointivaltiota koskeva ohjelma. Lisäksi puoluevasemmiston pitäisi hyväksyä, että mukana on niistä riippumattomia voimia.