Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen keskeisenä tavoitteena on lisätä työllisyyttä 110 000 henkilöllä. Samanaikaisesti se tavoittelee vähintään 4 miljardin euron suuruisia säästöjä. Hallituksen strategia perustuu arvioon, että työllisyys paranee rakenteellisilla uudistuksilla.

Suomessa on noin 340 000 työtöntä, joista hieman yli 100 000 eli noin joka kolmas on vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollut pitkäaikaistyötön. Hallitusohjelman mukaan rakenteellisilla uudistuksilla tähdätään muun muassa työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Yksi keino on työttömyysturvan heikentäminen.

Kun työpaikkoja ei ole, vaihtoehdoksi jää työttömyys.

Hallitusohjelman perusteella viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt pitkäaikaistyöttömyys on seurausta siitä, että työttömät haluavat pysyä työttöminä. Kannustimet ottaa vastaan työpaikkoja ovat liian huonot. Kun kannustimia pysyä työttömänä heikennetään työttömyysturvaa pienentämällä, halu olla töissä kasvaa, ja työllisyys paranee.

Syy pitkäaikaistyöttömän työttömyyden pitkittymiseen voi tietysti olla arkisempikin: kun työpaikkoja ei ole, vaihtoehdoksi jää työttömyys. Perusongelma ei ole kannustimissa eli työn tarjonnassa vaan työn kysynnän puutteessa. Jos yritysten tuottamille tavaroille ja palveluksille ei löydy kysyntää, ei voida palkata lisää työvoimaakaan.

Mitä enemmän nykyinen työttömyysongelma perustuu kysynnän puutteeseen, sitä suurempaa virhettä hallitus on tekemässä tarjonnan talousoppiin perustuvalla työllisyysstrategiallaan. Leikkauspolitiikalla ei paranneta työllisyyttä vaan tuhotaan olemassa olevia työpaikkoja.

ILMOITUS

Hallituksen leikkauspolitiikasta voikin tulla keskeinen syy siihen, että sen työllisyystavoite osoittautuu utopistiseksi. Hallitus toteuttaa työllisyyttä tukevia investointihankkeita, mutta panostukset ovat niin vähäisiä, etteivät ne kumoa leikkausten kielteisiä vaikutuksia.

Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on nyt yhtä suuri kuin se oli korkeimmillaan 1990-luvun alun laman seurauksena. Tuolloin pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ei hillitty riittävästi. Siksi pitkäaikaistyöttömyyden hallitsemasta joukkotyöttömyydestä tuli keskeinen yhteiskunnallinen ongelma, jonka seuraukset näkyvät edelleen.

Nyt on käymässä samalla tavalla. Hallitus pyrkii hillitsemään pitkäaikaistyöttömyyden kasvua työttömyysturvaa heikentämällä. Samalla se vielä vähentää työvoimapoliittisia määrärahoja, jotka voisivat olla tärkeä väline pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillinnässä.

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.