Lauri Hannus

Kulttuuri on nostettu hallitusohjelman kärkihankkeeksi, johon ei kohdistu suoria leikkauksia. Kulttuuri-kenttä ei huokaise helpotuksesta.

Tuoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu säädettäväksi laki, jonka perusteella kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, miten ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja.

Uusi lainsäädäntö käsittää muun muassa lain vapaasta sivistystyöstä, taiteen perusopetuksesta, kirjasto-, nuoriso- ja museolain, lain kuntien kulttuuritoiminnasta sekä teatteri- ja orkesterilain

– Toisaalla korostetaan esimerkiksi taiteen perusopetuksen vahventamista ja toisaalla sitä koskeva lainsäädäntö on norminpurun kohteena, ihmettelee Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtaja Minna Sirnö.

Hallituksen leikkaukset tulevat sattumaan myös heikosti toimeentuleviin kuvataiteilijoihin.

Sirnö mainitsee myös kulttuurieuron (valtion kunnille maksama asukaskohtainen yksikköhinta kuntien kulttuuritoimintaan), joka tähän asti on mahdollistanut esimerkiksi taiteen ammattilaisten palkkaamisen kuntiin.

– Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset eriarvoistuvat entisestään taide- ja kulttuuripalveluiden suhteen. Parhaimmillaan voidaan luoda uusia työllistymismahdollisuuksia kulttuuriammattilaisille ja lisätä kulttuurin saavutettavuutta.

ILMOITUS

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten korostaminen näkyy hallitusohjelmassa vahvasti.

– Ministeriön ja virkamiesten puolelta toki koetetaan korostaa taiteen itseisarvoa ja merkitystä.

Sitä, että taide ja kulttuuri nostetaan hallitusohjelmassa kärkihankkeeksi, on Sirnön mielestä positiivinen yllätys.

Ei suoria leikkauksia, mutta…

Muun muassa Suomen Taiteilijaseura ehti jo kiittää hallitusta kulttuurin nostamisesta kärkihankkeeksi.

– Samalla hallitus tunnustaa useissa tutkimuksissa todetut taiteen hyvinvointivaikutukset, minkä toivomme tuovan työtä ja toimeentuloa myös kuvataiteen kentälle, sanoo toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen.

Taiteilijaseura esittää huolensa siitä, etteivät kaikki kulttuurin ja taiteen leikkaukset ole vielä selvillä. Seura myös huomauttaa, että Suomessa kuvataideala on jäänyt resursoinnissa jälkeen muihin taiteenaloihin verrattuna.

Taiken julkaisemat Taiteilijan asema –tutkimukset puolestaan osoittavat, että kuvataiteilijoista noin kolmannes elää köyhyysrajan alapuolella.

– Hallituksen leikkaukset tulevat sattumaan myös heikosti toimeentuleviin kuvataiteilijoihin. Nyt on oikea aika nostaa kuvataiteen asemaa, ei heikentää sitä, toteaa seuran puheenjohtaja Satu-Minna Suorajärvi.

Minna Sirnö pitää tärkeänä, että myös taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämisessä otetaan konkreettisia edistysaskeleita.

Hän muistuttaa, että koulutukseen kohdistuvat leikkaukset koskettavat myös taiteilijoiden työpaikkoja ja työmahdollisuuksia.

– Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon koulutetaan tulevia taiteilijoita, vaan myös siitä kuinka paljon nykyisillä taiteilijoilla on töitä.

Sirnö huomauttaa, että kulttuuri-, taide- ja media-alan koulutusta on muutenkin karsittu viimeisen viiden vuoden aikana.

– Uusia työllistymismahdollisuuksia voi kuitenkin syntyä julkisten palveluiden digitalisoinnin myötä tai palveluiden asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Taiteen ammattilaisissa on paljon myös palvelumuotoilun ammattilaisia.

Alan työllisyys huolettaa

Myös Akavan Erityisalat kiittää hallitusohjelman kulttuuripainotusta.

– Toivottavasti päättäjillä on ymmärrys siitä, että laadukkaat kulttuuripalvelut edellyttävät asiantuntevia tekijöitä ja tuekseen osaavan kulttuurihallinnon, toteaa toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.

– Hallitus haluaa lisätä kuntien valtaa päättää erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa. Edelläkävijäkunnissa kulttuurin merkitys elinvoimatekijänä ymmärretään varmasti, mutta miten on muissa kunnissa?

Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry esittää kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle osoitetussa avoimessa kirjeessä huolensa koskien kuntien lisääntyvästä itsemääräämisoikeudesta kulttuuripalvelujen järjestämisessä

Yhdistys korostaa teattereiden olevan merkittävä työllistäjä, ja että kattava teatteriverkosto mahdollistaa monipuolisen ja laadukkaan ohjelmiston ympäri maata.

”Pidämme laajaa teatteriverkostoamme kansallisena ylpeydenaiheena. Rakennettua teatteriverkostoa voisi käyttää muidenkin taiteenalojen maakunnallisina tukipilareina.”