Venäjän Työn Konfederaatio eli KTR täytti 20 vuotta huhtikuussa.
Tämän vuosikymmenen aikana KTR:n helmoihin on päätynyt suurin osa niistä Venäjän ammattijärjestöistä, jotka puolustavat tosissaan jäseniensä etuja. Toiseksi merkittävin riippumaton ammattijärjestö Sotsprof taas on ajautunut Kremlin talutusnuoraan. Sen puheenjohtaja Sergei Vostretsov on hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen edustaja duumassa.
Muodolliselta jäsenmäärältään suurin keskusjärjestö FNPR ei ole koskaan ollutkaan itsenäinen, vaan neuvostoaikaisten marionettiliittojen suora perillinen.
Pieniä liittoja
Oman ilmoituksensa mukaan KTR edustaa kahta miljoonaa työläistä, tätä on kuitenkin mahdoton tarkistaa. Monien KTR:n neuvotteluvoimaisimpien jäsenjärjestöjen jäsenmäärä lasketaan vain tuhansissa, esimerkiksi merimiesten ammattijärjestöllä on 7 000 jäsentä ja Moskovan metron riippumattomaan ammattiliittoon kuuluu alle prosentti metron työntekijöistä.
Suomessa tunnetuin jäsenjärjestö on kenties MPRA-liitto, joka järjesti useita työtaisteluita Fordin kokoonpanotehtaassa lähellä Pietaria. Nyt MPRA on laajennut esimerkiksi it-alalle, pikaruokaketjuihin ja Tikkurilan maalitehtaalle, mutta siihen kuuluu vain pieni osa kunkin alan työntekijöistä.
Toinen jäsenjärjestö, elintarviketyöläisten Novoprof on järjestänyt muun muassa Fazerin Amica-henkilöstöravintoloiden työntekijöitä. KTR:n jäsenjärjestö on myös terveydenhoitoalan Deistvie (Toiminta) -ammattiliitto, jonka järjestämistä hidastus- ja nälkälakoista kirjoitin huhtikuussa.
Ristiriitainen asema
Venäjällä on pitkät perinteet pienillä etujoukoilla, joihin tavallinen kansa luottaa ja joita kunnioitetaan, mutta joihin liittymistä kaihdetaan.
Näiden esitaistelijoiden osa ei ole koskaan ollut kadehdittava. Viime joulukuussa Tyynellämerellä sijaitsevan Nahodkan sataman ahtaajajärjestön johtaja Leonid Tihonov ja kirjanpitäjä Natalia Bondareva tuomittiin 3,5 ja 2,5 vuodeksi vankeuteen. Tuomio tuli muodollisesti luottamusaseman väärinkäyttämisestä, mutta todellinen syy oli liiton toiminta ahtaajien työn ulkoistamista vastaan.
Riippumattomien liittojen asema on ristiriitainen. Toisaalta järjestelmä tunnustaa niiden aseman, KTR osallistuu Venäjän kolmikantakomitean toimintaan ja neuvottelee myös suoraan työministeriön kanssa. Toisaalta lakkojen laillinen järjestäminen on käytännössä mahdotonta, ja säädöksiä pitää kiertää esimerkiksi järjestämällä hidastus- tai nälkälakkoja tai kiistämällä liiton rooli lakon järjestämisessä.
Perusporvarihallitus kiristää Suomen ammattiyhdistysliikettä väläyttämällä uudistuksia, jotka uhkaavat ay-liikkeen asemaa palkansaajien enemmistön järjestönä. Venäjän malli osoittaa, mihin tämä voi johtaa.