Vaikka voitonpäivän sotilasparaatista usein puhutaan neuvostoaikaisena traditiona, tämä ei tutkija Hanna Smithin mukaan pidä täysin paikkaansa. Sotilaallinen ulottuvuus ei aina ole ollut mukana.
– Neuvostoajoilta muistamamme sotilasparaatit olivat etupäässä vallankumouksen vuosijuhlaparaateja marraskuussa.
– Vuonna 1945 toukokuussa, viiikko sen jälkeen kun sotatoimet olivat loppuneet, sitä juhlittiin sotilasparaatilla Moskovassa. Sen jälkeen sotilaat marssivat seuraavan kerran voitonpäivänä vasta vuonna 1965, ja sen jälkeen vuonna 1985. Myös vuonna 1990 voitonpäivän juhlissa oli sotilaallinen puoli.
Smithin mukaan yksi syy sotilasparaatista luopumiseen oli se, että J.V. Stalin ei halunnut enää 1946, että voitonpäivää vietettäisiin liikaa yhteisenä kansanjuhlana. Stalin halusi, että eniten juhlitaan häntä itseään.
Vuosien 1945 ja 1965 välillä voitonpäivä ei edes ollut vapaapäivä, vaan tavallinen työpäivä, kertoi Smith tiistaina Helsingissä tilaisuudessa, jossa julkistettiin kirja Venäjän palatseissa ja kaduilla (toim. Markku Kivinen ja Leena Vähäkylä, Gaudeamus).
Diplomatian kiemuroita
Smithin mukaan voitonpäivä pitkälti jakoi kansan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Silloinen oppositio, kommunistit ja nationalistit, halusi juhlia sitä.
– Liberaalit demokraatit olivat sitä mieltä, että muistellaan veteraaneja, mutta ei välttämättä mitään suuruutta, koska oltiin tietoisia miten jakava tekijä voitonpäivä oli Euroopassa. ”Vanha Eurooppa” piti voitonpäivää kaikesta huolimatta yhteisenä juhlana, mutta ”uusi Eurooppa” kuten Baltian maat ei nähnyt siinä paljon juhlimista.
Voitonpäivän nykyiset muodot saivat alkunsa vuonna 1995, jolloin presidentti Boris Jeltsin päätti sisäisen valtataistelun takia, että pitää tuoda neuvostoaikaista symboliikkaa taas mukaan. Kutsuttiin suuri joukko ulkomaalaisia johtajia, ja heistä noin 50 saapui, muun muassa Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton.
Ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä sai länneltä tällaisen tunnustuksen, kertoi Smith.
– Mutta silloinkin juhlassa oli varjo: Tšetšenian sota. Kutsutut länsijohtajat saapuivat kyllä paikalle, mutta he eivät osallistuneet aktiivisotilaiden paraatiin, vaan pelkästään veteraanien paraatiin.
Vastaavanlaista diplomatiaa on nähtävissä ensi lauantaina Ukrainan kriisin takia. Kutsutuista noin 70:stä maailman johtajasta vain alle 30 on tulossa paikalle.
Sotilasparaati korvaa sitten kalustolla sen, mikä vieraissa jää puuttumaan.
Aiheesta enemmän perjantaina 8.5. ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.