Noora Ojala

Suuryhtiöt kuten Stora Enso jarruttavat Brasilian maareformia ja tuhoavat alueen luontoa. Brasilian Maattomien -liike taistelee edelleen oikeudesta maahan ja omaan ruoantuotantoon.

Brasilian Maattomien -liikkeen (MST) edustajan Edi Carlos Da Silvan mukaan suuryhtiöt ovat suurin syy siihen, että pitkään kangerrellut maareformi on jäänyt toteutumatta. Da Silva vieraili Suomessa viime viikolla sekä metsäyhtiö Stora Enson yhtiökokouksessa että Helsingin sosiaalifoorumissa.

Stora Enson puoliksi omistama Veracel viljelee Brasilian Etelä-Bahian alueella eukalyptusta, jota käytetään yhtiön sellutehtaan raaka-aineena. Suuryhtiöt ovat vallanneet maita maanviljelijöiltä ja alkuperäisasukkailta sekä köyhdyttäneet yksipuolisella viljelyllä alueen maaperää.

Valtaosa Brasilian maasta on yksityisomistuksessa, eikä maareformista vastaava virasto INCRA ole pystynyt lunastamaan sitä, koska maan hinta on noussut yli valtion määrittämän kattohinnan. Selluyhtiöt ovat maanhankinnallaan nostaneet hintatasoa ja Etelä-Bahialla jo 90 prosenttia viljelymaasta on eukalyptusplantaasia.

Geeni-manipuloitu eukalyptus vaatii tavallista enemmän vettä ja myrkkyjä.

– Etelä-Bahian alueella suuryhtiöt viljelevät myös alueilla, jotka ovat valtion omistuksessa ja kuuluisivat perustuslain mukaan maareformin piiriin, Da Silva kommentoi.

– On totta, ettei reformin läpivieminen ole suuryritysten kuten Stora Enson vastuulla, mutta pitkälti niiden toiminnan vuoksi se ei ole vieläkään toteutunut, hän jatkaa.

ILMOITUS

Vaalirahaa yhtiöiltä

Vaikka Brasiliassa on vasemmistohallitus, jonka vaalitaistelun suurimpia lupauksia oli maareformin täytäntöönpano, niin suurista puheista huolimatta se ei ole onnistunut viemään uudistusta läpi.

– Hallituksen muodostamisen jälkeen vasemmistoa edustavan PT-puolueen jäsenet ovat joutuneet tekemään kompromisseja oikeisto-keskustapuolueiden kanssa. Lisäksi monet parlamentin ja senaatin edustajat saavat vaalirahoitusta yrityksiltä, joten he ajavat jo siksikin näiden etuja, Da Silva jatkaa.

Presidentti Dilma Rousseff allekirjoittikin vain pari viikkoa sitten lain, joka kieltää vasemmistopuolueita ottamaan yrityksiltä vastaan vaalirahoitusta.

– Laki pitäisi säätää koskemaan kaikkia puolueita. Tämä on hyvä alku, mutta maareformin osalta muutos tuli liian myöhään, Da Silva kommentoi.

Vain painostus tehoaa

Maan Ystävien edustajan Noora Ojalan mukaan Stora Enso vaikuttaa vihdoin jollain tasolla ymmärtäneen, että sen toiminta hankaloittaa reformia.

Edi Carlos da Silva kertoi Stora Enson yhtiökokouksessa osakkaille maattomien tilanteesta Veracelin toiminta-alueella.

– Ymmärrys siitä, että maareformi vaikeutuu yritystoiminnan ja siitä johtuvan maan hinnannousun vuoksi, on jollain tasolla mennyt läpi ja Veracel on suostunut myymään joitakin tuhansia hehtaareita maata INCRA:n määrittämään kattohintaan, Ojala sanoo.

Tilannetta pitkään seurannut dosentti Markus Kröger on kuitenkin sitä mieltä, että mikäli Stora Enson toimintaan ylipäätään tulee todellista muutosta, niin se on puhtaasti kansalaisjärjestöjen painostuksen ansiota.

– Missään nimessä ei ole kyse yrityksen itseohjautuvasta yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta, Kröger kommentoi.

Myrkyt leviävät

Stora Enson toiminta tuhoaa myös alueen luontoa. Eukalyptuksen viljelyssä kasvituholaisten torjuntaan käytetyt myrkyt leviävät laajalti alueen vesistöihin ja sitä kautta koko ekosysteemiin. Vastikään sallittu geenimanipuloitu eukalyptus vaatii kasvaakseen vielä enemmän vettä ja myrkkyjä kuin tavallinen kasvi.

– Suuryhtiöiden toiminta ei ole pelkästään hyökkäys ihmiskuntaa, vaan myös luontoa vastaan, Da Silva sanoo.

Lisäksi monet entiset maanviljelijät ovat muuttaneet kaupungin slummeihin työn toivossa. Niihin on keskittynyt paljon sosiaalisia ongelmia ja moni joutuu elättämään itsensä huumekaupalla tai prostituutiolla.

Maattomien liikkeen naisjäsenet ovat jatkaneet jo vuosia järjestettyjä maavaltauksia, joissa suuryhtiöiden hallussa olevilta mailta on revitty eukalyptuskasveja ja ryhdytty kasvattamaan ruokaa omaan tuotantoon. Tällä hetkellä vallattuja maa-alueita on 15, ja ne kattavat yhteensä tuhansia hehtaaria maata.