Tampereen Ooppera tuottaa historiansa merkittävimmän kotimaisen tilausteoksen Veljeni vartija. Se kuvaa vuoden 1918 Suomea ja sisällissodan dramaattisia tapahtumia Tampereella.
Teoksen kantaesitys on helmikuussa 2018 Tampere-talossa. Kyseessä on Tampereen Oopperan lähes 70-vuotisen historian suurin ja merkittävin tuotanto. Teoksen säveltää Olli Kortekangas. Libretosta ja ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen. Tampere Filharmoniaa johtaa Santtu-Matias Rouvali. Solisteiksi on jo kiinnitetty Marjukka Tepponen, Ville Rusanen ja Tuomas Katajala.
Veljeni vartija kuvaa sodan tapahtumia kahden eri puolille ajautuvan sisaruksen näkökulmasta. Sitä kuvataan henkilövetoiseksi, eeppiseksi, sinfoniseksi draamaksi murskatuista unelmista, vaikeista valinnoista ja suurista tunteista.
– Sodassa ei ole sankareita, sodassa ei ole voittajia. Sodassa kaikki häviävät. Niin oli myös 1918. Armahdus ja anteeksianto syntyvät, kun katsoja tunnustaa, että hän olisi itse voinut toimia samoin ja että aseellinen yhteenotto suomalaisten välillä olisi vielä tänäkin päivänä mahdollinen. Meidän tehtävämme on taistella kaikin keinoin sitä vastaan. Taide kulkee tässä eturintamassa, Parkkinen kertoo.
Veljeni vartija on Tuomas Parkkisen ensimmäinen ooppera, jossa hän vastaa sekä libretosta että ohjauksesta.
”Ooppera on nykyaikaa”
Olli Kortekankaan mielestä ooppera on omimmillaan kuvatessaan aikaa ja sen ilmiöitä pienen ihmisen suurten tunteiden kautta.
– Uskon tarinaan, uskon melodian voimaan, uskon elävän esityksen tenhoon. Monitaiteisena ooppera on mitä nykyaikaisin ilmaisumuoto, Kortekangas kuvailee.
Tampereen Ooppera on tuonut historiansa aikana lavalle viisi kantaesitystä, joista viimeisin on Jorma Panulan säveltämä ooppera Lalli ja pyhä Henrikki vuodelta 1987.