Lehtikuva/Jussi Nukari

”Nato on Ukrainan kriisin seurauksena kokenut uudelleensyntymän Euroopassa kylmän sodan aikaisena puolustusliittona.”

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie syyttää puolustusministeri Carl Haglundia (r.) omavaltaisesta sooloilusta ja temuamisesta politiikan superherkällä alueella. Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton piirikokouksessa puhunut Lapintie viittasi Pohjoismaisten puolustusministerien yhteiseen kannanottoon puolustusyhteistyön tiivistämisestä.

Sunnuntaina Venäjän ulkoministeriö totesi, että kirjoituksessa kuvattu pohjoismainen puolustusyhteistyö suuntautuu sitä vastaan.

Helsingin Sanomat julkaisi maanantaina kirjoituksen suomennettuna. Sen mukaan ”Venäjän toiminta on eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen suurin haaste”.

”Kehityksen takia turvallisuuspoliittinen tilanne pohjoismaiden lähialueilla on selvästi huonontunut viime vuoden aikana. Aluetta leimaa yhä vakaus, mutta meidän on varauduttava siihen, että kriisejä ja välikohtauksia voi tulevaisuudessa esiintyä. On todettava, että asiat eivät ole enää ennallaan ja meillä on uusi normaalitila, johon meidän on suhtauduttava uudella tavalla.”

Puolustusministerit syyttävät Venäjän puolustusvoimia provosoivasta esiintymisestä ”lähellä raja-alueitamme ja useiden Itämeren alueen valtioiden koskemattomuutta on loukattu. Erityisen huolestuttavaa on, että venäläisten sotilaslentokoneiden toiminta on aiheuttanut vaaraa siviililentoliikenteelle”.

ILMOITUS

RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ei kertonut kirjoituksesta etukäteen ulkopoliittiselle johdolle.

– Tasavallan ulkopoliittinen johto sivutettiin, kun vikkelä Haglund taas veti överiksi. Näkeekö puolustusministeri tässäkin mahdollisuuden jatkaa systemaattista hivuttamista Suomea kohti Natoa? kysyi Lapintie.

Ruotsi luonteva yhteistyön suunta

Lapintie pitää puolustuspolitiikassa Suomelle luontevimpana yhteistyön suuntana Ruotsia ja muita Pohjoismaita.

– Se on järkevä vaihtoehto Suomen Nato-jäsenyydelle ja puolustusmenojen kasvattamiselle. Myös EU-jäsenyys tuo lisää turvallisuutta.

– Toisin kuin Nato-jäsenyys, tämä yhteistyö ei juurikaan heikennä suhdettamme Venäjään.

Vastakkainasettelun paluu

Sotilasliitto Naton Lapintie sanoi Ukrainan kriisin seurauksena kokeneen uudelleensyntymän Euroopassa kylmän sodan aikaisena puolustusliittona.

– Seurauksena on juuri sellainen vastakkainasettelu, jota myös Venäjän nykyjohto hakee: Euroopan jako uudelleen Länteen ja Itään, teihin ja meihin.

Venäjää Lapintie pitää vaikeana naapurina, mutta sen kanssa on elettävä.

– Erityisen vaikeaksi on osoittautunut elämä Venäjän nykyjohdon kanssa. Se lietsoo kansallismielisyyttä, kaihoaa menetettyä suurvalta-asemaa, uhoaa asevarustelulla ja sotapolitiikalla Ukrainassa, kaventaa demokratiaa sekä vainoaa toisinajattelijoita ja seksuaalivähemmistöjä. Kaikki tämä on tuomittavaa ja surullista venäläisten ihmisten ja koko Euroopan kannalta.

Lapintiestä tuntuu kuitenkin siltä, että joillekin Suomessa ei Venäjän nykyjohdon toimien tuomitseminen riitä.

– Heidän mielestään Suomen olisi liityttävä Natoon. Rajanaapuri Venäjän kanssa on tulevaisuudessakin kyettävä elämään, ja vieläpä läheisesti. Kohtuullisesti on Suomi siinä onnistunut, ja siinä on auttanut liittoutumattomuutemme, pysyminen Naton ulkopuolella.

– Kaiken puolustuspoliittisen touhuamisen keskellä on hyvä muistaa, että Nato ei ole ihmisoikeusjärjestö, vaan sotilasliitto. Suomen paikka ei voi olla siellä.

”Ministerit provosoivat”

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoi sunnuntaina STT:lle, että ulkoministerien yhteinen artikkeli oli hieman harhaanjohtava, sillä Suomi ei ole luomassa uusia viholliskuvia.

– On valitettavaa, jos puheenvuoroista tulee tällaisia seurauksia. Vaaleihin mentäessä puolueiden puheenjohtajat ymmärrettävästi esittelevät kaikenlaisia näkemyksiä, mutta niitä ei pidä sotkea Suomen linjauksiksi, Tuomioja näpäytti Haglundia.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen ei pitänyt Ylen haastattelussaVenäjän reagointia yllättävänä. Hänen mielestään Pohjoismaiden puolustusministerien toiminta oli provokatiivista.

– Se mikä tässä on huolestuttava piirre on se, että tässä ovat ikään kuin Pohjoismaiden puolustusministerit itse antaneet aihetta Venäjän lausuntoon. Se on ehkä tässä se huolestuttavin seikka, joka vetää Suomea ja Pohjoismaita ikään kuin lähemmäs Ukrainan kriisiä.

– Venäläiset vastaavat pohjoismaisten puolustusministerien epäviisaasti tekemään provokaatioon. Että jos aletaan puhua Venäjästä uhkana ja vetää Pohjoismaita lähemmäs ikään kuin Ukrainaa. Meidän kannalta olisi tietysti viisaampaa vetää toiseen suuntaan eli korostaa sitä, kuinka erilainen Ukraina on kuin Pohjoismaat, hän sanoi viitaten pohjoismaisten puolustusministerien kirjoitukseen.

”Kohtalokkain virhe”

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) esitti viikonloppuna, että ”viisaiden ryhmä” tekisi Nato-selvityksen.

”Selvityksessä olisi pystyttävä arvioimaan, minkälaisena turvallisuuspoliittisena tekijänä Venäjä näkee Suomen ja miten Nato-jäsenyys muuttaisi tilannetta. Nyt julkisessa keskustelussa esitetään asiasta varsin kevyin perustein näkemyksiä äärilaidasta toiseen. Yhdelläkään toisella maalla ei saa olla veto-oikeutta Suomen turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Venäjän suhtautumisesta on uskallettava puhua avoimesti ja asiaperustein”, Stubb perusteli blogissaan.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala puolestaan totesi lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa ,että Nato-hakemus olisi olisi kohtalokkain virhe, jonka Suomi voisi tehdä ulko-ja turvallisuuspolitiikassaan.

– Venäjällä on paljon keinoja panna meihin paine, joka ei kuitenkaan aktivoisi Naton artikla vitosta, sitä, että muut Nato-maat reagoisivat, sanoi Haukkala.