Ihmisoikeusliiton mukaan leikkaukset eivät saa johtaa ihmisoikeuksien laiminlyöntiin. Blogissaan liitto huomauttaa, että Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisesti sovittuja velvoitteitaan.
Ihmisoikeusliiton mukaan esimerkiksi perusturvan taso ja terveyspalveluiden saatavuus tai laatu eivät ole pelkästään sisäpoliittisia arvovalintakysymyksiä, vaan kyse on Suomea velvoittavista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista.
”Ihmisoikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon ja oikeus terveyteen. Suomi on sitoutunut näiden oikeuksien turvaamiseen useilla kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Esimerkiksi YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus astui Suomen osalta voimaan jo vuonna 1976”, kirjoittavat pääsihteeri Päivi Mattila sekä viestinnän assistentti Aki Tetri liiton blogissa.
Liitto nostaa esille Kreikan tilanteen, jossa julkisen sektorin leikkaukset ovat johtaneet ihmisoikeusloukkauksiin. Kreikassa muun muassa terveyspalveluiden karsiminen on johtanut siihen, että iso osa väestöstä on jäänyt vaille julkisia terveydenhoitopalveluja, sillä sairaaloita ja hoitopaikkoja on karsittu liikaa.
Myös Suomi on saanut huomautuksia sosiaaliturvan vähimmäistason riittämättömyydestä sekä Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta että kansainvälisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä.
Ihmisoikeusliitto vetoaa päättäjiin, että nämä käyttäisivät päätöksiä tehdessään tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöstensä mahdollisista seurauksista sekä toivoo päättäjien pohtivat, voivatko päätökset johtaa perus- ja ihmisoikeusloukkauksiin.