Piirit ovat huolissaan vapaakauppasopimusten vaikutuksista Suomen lainsäädäntöön. Vapaakauppasopimukset sisältävät niin sanotun investointisuojan, joka muun muassa tarkoittaa sitä, että lainsäädännön kiristyessä valtio voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia maahan investointeja tehneelle yhtiölle. Korvauksista päättää kansainvälinen, kolmesta henkilöstä koostuva välimiesoikeus.
Kanadan kanssa neuvoteltu CETA-sopimus on jo neuvoteltu ja se on voimaansaattamista vailla.
– Käytännössä kanadalainen kaivosyritys voisi saada jättikorvaukset Suomen valtiolta, mikäli ympäristölainsäädäntöämme kiristettäisiin. Toisaalta korvausuhka myös estäisi lainsäädännön kehittämisen, toteaa Joni Orava, Pohjois-Karjalan Vasemmiston puheenjohtaja.
TTIP uhka ay-liikkeelle
EU ja Yhdysvallat ovat neuvotelleen TTIP-sopimuksesta, jonka tarkoituksena on luoda alueiden välille yhtenäinen vapaakauppalainsäädäntö, heinäkuusta 2013 lähtien. Neuvottelut ovat olleet salaisia.
– TTIP on suuri uhka myös eurooppalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle. Ammattiyhdistysten oikeudet ovat USA:ssa paljon heikommat kuin Euroopassa. On oletettavaa, että säädöksiä harmonisoitaessa ay-liikkeen oikeuksia ennemminkin puretaan kuin parannetaan, Orava sanoo.
Salaiset neuvottelut herättävät huolta
Neuvotteluja on käyty täysin salassa marraskuuhun 2013 saakka, jolloin Wikileaks julkaisi sopimusluonnoksen sivustollaan. Syksyllä 2014 EU:n komissio päätti estää ennakkosensuurilla nimienkeruun sopimusta vastustavaan Euroopan laajuiseen kansalaisadressiin.
– Neuvotteluja ei ole käyty avoimesti. Herää kysymys, kenen etua näillä sopimuksilla ajetaan? Ennusteet sopimuksen vaikutuksista kaupan lisääntymiseen ja kansantuotteen kasvuun ovat ristiriitaisia, muistuttaa Pohjois-Savon Vasemmiston puheenjohtaja Markku Ruotsalainen.
TISA-sopimuksesta vain vähän tietoa julkisuuteen
TTIP- ja CETA-sopimusten varjossa neuvotellaan myös TISA-sopimusta (Trade in Services Agreement), joka toteutuessaan asettaisi säädökset kansainväliselle palvelukaupalle. Sopimuksella on yhteensä 23 osapuolta, mukaan lukien EU ja Yhdysvallat.
TISA-sopimuksesta on tihkunut vain vähän tietoja julkisuuteen, mutta asiantuntijat pitävät mahdollisena, että muun muassa terveydenhuoltopalvelujen ja koulutuksen tuottaminen siirtyisi ylikansallisten yhtiöiden käsiin, koska kotimaisia palveluntuottajia ei saisi laittaa etusijalle. Sopimus tuhoaisi myös monen pienen ja keskisuuren yrityksen toimintaedellytykset.
Valta ylikansallisille suuryrityksille
– Toteutuessaan tällaiset vapaakauppasopimukset nimensä vastaisesti kahlitsevat valtiot, eivät vapauta niitä. Demokraattisesti valituilta päättäjiltä siirretään valta ylikansallisille suuryrityksille, Pohjois-Karjalan Vasemmiston varapuheenjohtaja Ritva Väyrynen huomauttaa.
Kreikan vasemmistovetoinen hallitus ilmoitti, ettei se tule koskaan ratifioimaan TTIP-sopimusta. Savo-Karjalan Vasemmistopiirit vaativat Suomelta rohkeutta seurata Kreikan tietä ja jättää ratifioimatta kansanvallalle ja kansallisvaltioille erittäin haitalliset sopimukset.