Hallituksen rakennepaketista toteutui kolmasosa. Kunnat säästivät henkilöstömenoista ja korottivat veroja.

Eduskunta keskusteli keskiviikkona hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta. Siitä miljardi euroa piti saavuttaa vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Tavoitteesta toteutui 350 miljoonaa euroa.

Ohjelmassa kuntatalouden tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino arvioitiin kahdeksi miljardiksi euroksi vuoden 2017 tasossa. Tämä erotus oli tarkoitus kuroa umpeen kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen lisäksi kuntien omin toimin muun muassa veroja korottamalla ja toimintaa tehostamalla.

Kuluneen hallituskauden aikana toteutuneiden tehtävien vähentämisten taustalla olevat arviot kustannussäästöistä eivät ole Kuntaliiton näkemyksen mukaan edes kaikilta osin suoraan säästöiksi luokiteltavia.

– Tehtävien määrä on ohjelman julkistamisen jälkeen todellisuudessa lisääntynyt, ei vähentynyt. Työtä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on ehdottomasti jatkettava seuraavalla hallituskaudella, painottaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

”Kunnat jo hoitaneet osuutensa”

Kuntaliiton mukaan kunnat ovat tehostaneet toimintaansa lukuisin tavoin heikkojen talouskasvulukujen ja jatkuvasti lisääntyvien palveluvelvoitteiden alla. Esimerkiksi viime vuonna kunnat toteuttivat henkilöstömenosäästöjä noin 400 miljoonan euron edestä ja korottivat päätösvallassaan olevia veroja noin 390 miljoonalla eurolla. Kun otetaan huomioon myös tänä vuonna toteutettavat vastaavat toimet, kunnat ovat Kuntaliiton mielestä toteuttaneet jo tehdyillä toimenpiteillä oman osuutensa rakennepaketista.

– Huolestuttavaa valtion talouden tasapainotustoimissa on ollut se, että keskeisin valtion talouden säästö on ollut kuntien valtionosuuksien leikkaaminen. Ratkaisu ei itsessään mitenkään tasapainota julkista taloutta, vaan siirtää ainoastaan säästö- ja veronkorotuspaineita valtiolta kunnille, muistuttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

– Jatkossa on tavoiteltava aitoa julkisen talouden tasapainoa kokonaisuudessaan, mikä on myös uuden julkisen talouden suunnittelujärjestelmän keskeinen tavoite.