Jussi Joentausta

Tähtisadetikkuja, yrittäjien byrokratiaa, valituslupia, solariumien valvontavelvollisuutta. Näistä on turhat normit tehty. Vai onko?

Ongelmat, joiden luullaan johtuvan sääntelystä, usein johtuvat muusta. Näin toteaa kansanedustaja Anna Kontula, joka edustaa vasemmistoliittoa parlamentaarisessa Paremman sääntelyn työryhmässä.

– Aika suuri osa johtuu joko siitä, että sääntelyä on jossain tulkittu kummallisesti, tai siitä, että sääntelyn toteuttaminen on resurssoitu väärin. Joko on liian vähän ihmisiä töissä tai ihmiset on töissään huonosti organisoitu, Kontula arvioi.

Hän muistuttaa myös siitä, että ei ole olemassa arvojen ulkopuolista lainsäädäntötyötä. Usein normien purkamista käytetäänkin verhona ideologiselle intressipolitiikalle.

– Osa esityksistä on selkeästi teknisiä, kuten se, että saako alle 18-vuotias sytyttää tähtisadetikun yksin, mutta esimerkiksi esitys siitä, että VR pitää yksityistää, on iso ideologinen arvokysymys ja poliittinen kysymys, hän sanoo.

– Kaikilla puolueilla on lakeja, jotka ne haluaisivat poistaa. Jos poliittiset suhdanteet ovat oikeistolaiset, minun voi olla tavoitteideni kannalta viisasta puolustaa vanhaa sekavaa ja ennakoimatonta järjestelmää. Todennäköisesti kokoomuslaiset ajattelevat juuri päinvastoin.

ILMOITUS

Retoriikkaa

Normien purkuun on kuitenkin tarvetta.

– Meillä on ongelmia lain monitulkintaisuuden, vaikeuden ja mielivaltaisuuden kanssa. Jokainen joutuu joskus jonkun käsittämättömän säännöksen kanssa vastakkain, Kontula toteaa.

Hän arvelee, että Paremman sääntelyn ryhmä täytyi perustaa, koska normien purkamisesta on tullut keskeinen osa monen puolueen retoriikkaa viime aikoina. Painopiste on yrittäjyyden byrokratiassa, ympäristölaeissa ja lupakäytännöissä. Paljon huomiota on saanut myös alkoholilainsäädäntö. Kokoomuksen listalla sitä koskee seitsemän sen 26 esityksestä.

– Normityöryhmässä alkoholiasiat eivät ole juuri nousseet esiin. Pidän niitä aika turhanaikaisina verrattuna lakeihin, jotka suoraan liittyvät ihmisten minimitoimeentuloon, henkeen ja terveyteen, Kontula sanoo.

Samaa hän sanoo otsikoissa esimerkkinä turhasta säätelystä olleesta tähtisadetikkulaista, jonka mukaan alle 18-vuotias ei saa yksin sytyttää tikkua.

– Minulla ei ole mitään erityistä sitä vastaan, että alaikäiset käyttävät tähtisadetikkuja, mutta mielestäni se, että keskitytään niihin, on harhauttamista. Jos asia tulee eduskuntaan, todennäköisesti kannatan tähtisadetikkujen vapauttamiskamppailua, mutten aio uhrata omasta elämästäni tuntiakaan sille. On isompiakin asioita.

Työryhmä keskittyy teknisiin säädöksiin ja pohtii, miten tulevasta lainsäädännöstä saadaan laadultaan parempaa.

Ongelmat sosiaaliturvassa

Vasemmistoliiton ja Kontulan mielestä turhaa sääntelyä on ja se liittyy paljolti sosiaaliturvan byrokratiaan.

– Siitä mikään muu puolue ei puhu. Sitä ei nähdä samalla lailla ongelmalliseksi kuin yrittäjien kohtaama byrokratia, joka on nyky-Suomessa kuitenkin aika kevyttä varsinkin pienillä yrityksillä verrattuna sosiaaliturvan byrokratiaan pahimmillaan, Kontula sanoo.

Hän uskoo, että jos suomalaiset tietäisivät, miten huonosti sosiaaliturva toimii, suurin osa olisi sitä mieltä, että tämä on väärin.

– Mutta kun näihin asioihin ei törmää omassa elämässä, ei tule ajatelleeksi niihin liittyviä ongelmia.

Yrittäjyyden ongelmista sen sijaan puhutaan, vaikka niihinkään moni ei törmää.

– Eduskunnassa on monta entistä tai nykyistä yrittäjää ja he pitävät asiaa esillä. Lisäksi on yrittäjien etujärjestöt. Entisiä saati nykyisiä sossun asiakkaita eduskunnassa taas on hyvin vähän ja vielä vähemmän niitä, jotka metelöivät näistä asioista. Vasemmistoliitolla tässä on erityisosaamista. Meillä on enemmän persaukisia kuin muilla puolueilla.

Liitteitä, ruuhkia, esteitä

Kontula puhuu barrikadeista, joita on pystytetty sosiaaliturvan ympärille, ja viittaa tilanteisiin, joissa lakiin on julkikirjoitettu jokin tarkoitus, mutta oheen tehdään sääntöjä, jotka estävät tarkoituksen toteutumisen. Hän muistuttaa siitä, että Suomessa sosiaaliturvan alikäyttö on laajaa.

– Kaikki ihmiset eivät kykene selviämään erilaisista hakuprosesseista, koska niistä on tehty niin vaikeita, Kontula kuvailee.

– Kaikilla on esimerkiksi oikeus toimeentulotukeen, mutta säännökset, joiden perusteella voit saada sitä, edellyttävät, että otat yhteyttä puhelimella tiettyyn kellonaikaan, joka saattaa olla ruuhkainen etkä saa yhteyttä. Tai täytät hakemuksen, joka edellyttää hurjan pinon liitteitä. Toimeentulotukea hakeneiden hyvin yleinen kokemus onkin, että unohtui yksi liite eikä saanutkaan toimeentulotukea tai sen saaminen lykkääntyy kuukaudella, koska tuli täydennyspyyntö.

Toinen esimerkki on työttömyysturvan saralta: Kun henkilö saa työosoituksen, hänellä voi olla perusteltu syy kieltäytyä siitä. Lain perusteluissa luetellaan, millaisia perustellut syyt voivat olla, mutta lopullisen harkinnan tekee työvoimaviranomainen.

– Se ei tee sitä etukäteen vaan jälkikäteen. Eli kun kieltäydyt työosoituksesta esimerkiksi siksi, että sinulla ei ole hoitopaikkaa lapselle tai työpaikka sijaitsee jossain, jonne et kerta kaikkiaan pääse kulkemaan, et voi olla varma, että syysi on perusteltu. Jos häviät, saat sanktion, joka vie toimeentulon kuukausiksi.

Kontula toteaa tällaisen käytännön olevan ristiriidassa hyvän lainsäädännön periaatteen kanssa. Sen mukaan ihmisellä pitää päätöstä tehdessään tietää, mitä sanktioita päätöksestä voi seurata.

Kolmas esimerkki on maahanmuuttolainsäädännöstä. Lakiin on kirjattu oikeus perheen yhdistämiseen.

– Mutta kun on koettu, että tänne tulee liikaa perheenjäseniä, on siihen lisätty pykäliä, jotka tekevät tulemisen mahdottomaksi, hän sanoo.

– Esimerkiksi hakemuksen voi jättää vain se toisessa maassa oleva perheenjäsen. Samaan aikaan on vähennetty edustustoja, joissa niitä voi jättää. Jos joku suomalainen haluaa vaimonsa ja lapsensa Afrikasta Suomeen, se edellyttää, että Afrikassa oleva mahdollisesti kulkee läpi konfliktialueen satoja kilometrejä. Ensin on pitänyt onnistunut hankkia lupa oleskella siinä maassa, jossa edustusto sijaitsee, vaikkei ehkä edes ole elintä, joka luvan voisi myöntää.

– Suomessa ollaan sitten tyytyväisiä, kun perheenyhdistämishakemusten määrä on romahtanut.

Mihin raja?

Kontula muistuttaa siitä, että normien laatimisessa pitää pohtia myös sitä, milloin mennään niin pitkälle ihmisen yksityisyyden alueelle, että sääntely muuttuu totalitarismiksi.

– Vapaassa yhteiskunnassa ihmisellä tulee
olla oikeus myös elää epäterveellisesti, olla liha-va ja valvoa myöhään, vaikka me kaikki voimme olla sitä mieltä, että se on tyhmää, mutta me kaikki teemme sitä, koska ihmisyys on sitä, hän sanoo ja nostaa esimerkiksi tupakoinnin.

– Minustakin on järkevää, että julkisissa paikoissa, joissa voi olla raskaana olevia työntekijöitä, kielletään tupakointi, koska suojelutarve menee ylitse yksilönvapauden. Mutta silloin on menty liian pitkälle, kun julistetaan savuttomia työpaikkoja, joiden pihallakaan ei saa tupakoida, vaikka se ei haittaa ketään.

Hän pitää kiinnostavana sitä, että terveyshuoli koskee paheita, jotka ovat työväenluokkaisia.

– Kun oli tyypillistä, että eliitin miehet olivat lihavia, lihavuuden haitoista ei puhuttu. Kun lihavuudesta tuli alempien tuloluokkien ilmiö, siihen alkoi kiinnittyä kontrollin tarve.

Kompromissien kompromisseja

Usein sääntely on hyväksi ja sen takaa löytyy looginen peruste. Tuore ja paheksuttu itsepalvelusolariumien kieltokin johtuu siitä, että nuoriso, jolla ei ollut muuta paikkaa, kerääntyi niihin ryypiskelemään.

– Olin tämän sääntelyn takana, koska solarium ja 14-vuotiaan ensikänni ovat vaarallinen yhdistelmä, Kontula sanoo.

Hän kuitenkin toteaa, että lainsäädäntö on syntynyt vuosikymmenten aikana kompromissien ja niiden päälle rakennettujen uusien kompromissien varaan.

– Erityisesti työttömyysturvaan, maahanmuuttoon ja oleskelulupakäytäntöihin liittyvä lainsäädäntö on niin monimutkainen, sekava, monitulkintainen ja ennakoimaton, etten näe, että niille voisi tehdä mitään muuta järkevää kuin aloittaa alusta.

Norminpurkukilpailusta huolimatta vasemmistoliitto ei ole laatinut omaa listaansa.

– Sosiaaliturvaan liittyen meidän ratkaisu on perustulo, kokonaan uusi järjestelmä, joka kerralla poistaa suuren osan ihmisten elämää vaikeuttavista normeista, Kontula sanoo.

Norminpurkukilpailu täydessä vauhdissa

Niin keskustalta, kokoomukselta, Elinkeinoelämän keskusliitolta EK:lta kuin yksittäisiltä porvarikansanedustajilta on saatu viime kuukausina listoja turhista normeista. Vahvin pääministeriehdokas, keskustan puheenjohtaja Juha Sipiläkin haastoi syksyllä suomalaiset ilmiantamaan säännöksiä, jotka hankaloittavat turhaan elämää.

Keskusta myös julkisti listansa, jossa se ehdotti 101 asiaa, lakia, säädöstä, asetusta, sääntöä ja viranomaiskäytäntöä, joista luopumista pitäisi harkita. Kokoomuksen listalla 26 ehdotusta.

Vanha keskustelu turhista säädöksistä on noussut uudelle tasolle.

Niinpä pääministeri Alexander Stubb (kok.) nimesi syyskuussa norminpurkuministeriksi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.), joka jo aiemmin kunnostautui norminpurkuideoilla tekemällä yhteisen listan kansanedustaja Lasse Männistön (kok.) kanssa.

Pääministeri pani Grahn-Laasonen perustamaan parlamentaarisen Paremman sääntelyn ryhmän. Vasemmistoliittoa siinä edustaa kansanedustaja Anna Kontula. Ryhmä julkistaa joukon keräämiään kansalaisten norminpurkuehdotuksia ensi viikon perjantaina.