Valtaosa hoivatyötä tekevistä on edelleen naisia. Sen vaikutusta naisten talouteen ja toimeentuloon tulisi tarkastella koko ihmisen elinkaaren aikana eri elämänvaiheissa. Elinkaaren myötä aiheutuu pitkittäisvaikutuksia naisille, joilla on useita eri hoitovelvollisuuksia.
Erityisen huonossa asemassa ovat kotihoidon tukea käyttävät naiset, joilla on huono integroituminen työelämään ja matala koulutustaso sekä yksinhuoltajat.
– Yksi ajankohtainen kysymys, johon on havahduttu, on yli 45-vuotiaiden naisten ryhmä, jolle kasautuu paineita, kun lapset on juuri hoidettu sen ikäisiksi, ettei heistä ole hoitovastuuta ja sitten omat vanhemmat, ja myös appivanhemmat, alkavat sairastua ja tarvitsevat hoitoa, sanoo NYTKIS ry:n pääsihteeri Johanna Pakkanen.
Hoitovastuu eri sukupolvista saattaa lyhentää työuraa käytännössä, kun sitä varten haetaan palkattomia vapaita ja siirrytään osa-aikatöihin. Koko elämänkaaressa se saattaa olla kohtuuton rasite ja vaikuttaa myös eläkkeiden kertymiseen.
Omaishoitajista kolme neljäsosaa naisia
Omaishoitajien hyvinvointiin ei liity vain rahakysymyksiä, vaan myös jaksamiseen ja mahdollisuuteen saada vapaa-aikaa tulisi kiinnittää huomiota.
– Omaishoidon tuki vaihtelee valtavasti kunnittain. Sen rakennetta tulisi selkeyttää ja tasoa tarkastaa. Myös omaishoitajien lomittamista pitäisi parantaa, Pakkanen sanoo.
Toistaiseksi omaishoidon sukupuolijakauman tasaamiseksi ei ole ehdotettu kiintiöitä, mutta toivottavaa olisi, että hoitovastuu saataisiin jakautumaan tasa-arvoisesti sukupuolten välillä.
– Omaishoidon tuen tason tarkastamisella on merkitystä sekä miehille että naisille, jotka toimivat omaishoitajina ja sitä tulisi kohtuullistaa, Pakkanen sanoo.
Lastenhoidossakin naisten osuus ylikorostunut
Vanhempainvapaajärjestelmää pyritään uudistamaan 6+6+6 mallilla, jossa sekä äidillä että isällä olisi käytettävinään kuusi kuukautta vanhempainvapaata sekä yksi valinnainen kuuden kuukauden jakso.
– Muista pohjoismaista tiedetään, että miehet saadaan käyttämään perhevapaita, kun niissä on miehille jyvitettyjä osuuksia, sanoo Pakkanen.
Malli on perheille houkutteleva, sillä se nostaisi ansiosidonnaisen tuen osuutta.
Myös yksinhuoltajien hoivavastuuta tulisi tarkastella. Yksinhuoltajaäitien osuus työssäkäyvistä naisista on laskenut 90-luvulta lähtien. Ratkaisuja tulisi löytää siihen, miten yksinhuoltajia voidaan auttaa yhdistämään lapsiperhe-elämää ja työtä.
– Monet keinoista ovat sellaisia, jotka sopivat vain akateemisesti koulutetuille, asiantuntija-ammateissa työskenteleville naisille. Pitäisi vielä enemmän katsoa sitä, että ne toimet joita suunnitellaan sopivat eri koulutustason tehtäviin ja erityyppisiin töihin, jotta ei käy niin, että edistetään vain akateemisten yksinhuoltajien asiaa, Pakkanen sanoo.
Lisää ratkaisuja ja puolueiden ehdotuksia kuullaan Onko hoivalla sukupuolta? –vaalipaneelissa. Keskustelutilaisuus järjestetään keskiviikkona kello 16.30 Helsingissä, Annantalon auditoriossa, osoitteessa Annankatu 30. Keskustelijoina paneelissa on kahdeksan suurimman puolueen edustajat. Paneelin järjestää yhteistyössä NYTKIS ry. sekä Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE.