Lehtikuva/Markku Ulander

Viime vuosina rasitusta on siirretty kuntalaisten kannettavaksi.

Työnantajat säästivät vuonna 2013 sosiaaliturvan rahoituksesta 2,8 miljardia euroa verrattuna niiden kymmenen vuoden takaiseen rahoitusosuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maanantaina julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2013 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 63,2 miljardia euroa. Sosiaalimenojen suurin rahoittaja olivat työnantajat 34,6 prosentin osuudella, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana työnantajien maksuosuus on pienentynyt 4,5 prosenttiyksikköä. Vuoden 2013 sosiaalimenoissa maksuosuuden pienentyminen tarkoittaa euroissa 2,8 miljardia.

Samaan aikaan veronmaksajille on siirretty työnantajilta myös kansaneläkemaksu. Muutos tuli voimaan vuoden 2010 alussa ja se merkitsi työnantajille miljardin euron helpotusta. Valtio on rahoittanut kansaneläkemaksun poistamisen kustannuksia aluksi lainanottoa lisäämällä ja vuodesta 2011 energiaveron korotuksilla.

Kolmannen jättipotin työnantajat saivat vuoden 2014 alussa, kun yhteisöveroa alennettiin 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Kevennystä markkinoitiin työpaikoilla ja dynaamisilla vaikutuksilla, joiden oli tarkoitus tuoda takaisin puolet syntyvästä 900 miljoonan euron verotulojen vähentymisestä. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan Ylen tammikuussa kertomien ennakkotietojen mukaan yhteisöveron tuotto aleni viime vuonna 800 miljoonaa euroa.

Kaiken kaikkiaan taloutta on siis viime vuosina piristetty työnantajien maksurasitusta keventämällä yhteensä 4,7 miljardilla eurolla vuodessa.

ILMOITUS

Työttömyysmenoissa suurin lisäys

Sosiaalimenot kasvoivat kaikissa sosiaaliturvan kohderyhmissä vuonna 2013. Reaalisesti eniten (11,5 prosenttia) kasvoivat työttömyysmenot, joiden osuus sosiaaliturvamenoista oli 7,3 prosenttia. Kasvun taustalla on työttömyyden kasvu. Työttömänä oli vuonna 2013 keskimäärin 219 000 henkeä, mikä oli 12 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vanhuuteen liittyvien menojen osuus sosiaaliturvamenoista oli 37,4 prosenttia, ja ne kasvoivat vuodesta 2012 reaalisesti 5,7 prosenttia vastaten hieman yli puolet sosiaaliturvamenojen kasvusta.

Asukasta kohden sosiaaliturvan menot olivat 11 624 euroa. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2013 oli 31,3 prosenttia. Sosiaalimenojen bruttokansantuotesuhde EU-maissa oli keskimäärin 29,5 prosenttia, mutta vaihtelu oli suurta Tanskan 34,6 prosentista Maltan 19,4 prosenttiin.

Työnantajien 34,6 prosentin osuuden lisäksi sosiaaliturvan menoista katettiin valtion verorahoituksella 28,0 prosenttia ja kuntien verorahoituksella 19,4 prosenttia eli yhteensä 47,4 prosenttia. Vakuutettujen osuus sosiaalimenojen rahoituksesta oli 12,5 prosenttia.

Kuntien rahoitusosuus on noussut vuodesta 2010 alkaen.

Vanhuusmenot kaksinkertaistuneet 2000-luvulla

Vuodesta 1980 selvimmin ovat kasvaneet vanhuuteen liittyvät menot. Vuonna 1980 ne olivat reaalihinnoin laskettuna noin 5,7 miljardia euroa ja vuonna 2000 12,9 miljardia euroa. 2010-luvulla kasvu on jatkunut 20,6 miljardista eurosta 23,7 miljardiin euroon.

Kasvun taustalla on sekä keskieläkkeen nousu että eläkkeensaajien lukumäärän kasvu. Suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän on vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2013 eläkkeelle siirtyneiden määrä oli lähes 53 200, kun 2000-luvun alussa vuosittainen määrä oli noin 20 000 henkilöä.