Päätöksentekijät epäonnistuivat soidensuojelun täydennysohjelman toteutuksessa pahasti, tiedottaa kantanaan Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL). Hallitus saavutti itse linjaamastaan 100 000 hehtaarin soidensuojelutavoitteesta nyt vain 6 000 hehtaaria valtion mailla sijaitsevia soita.
Soidensuojelun täydennysohjelmasta jää tällä päätöksellä 94 prosenttia myöhemmin toteutettavaksi. Kuluvalla hallituskaudella on mahdollista suojella enää korkeintaan joidenkin yhtiöiden omistamia soita.
Yksityisten omistamat suot jätettiin pois soidensuojeluohjelman valmistelusta uuden ympäristöministerin Sanni Grahn-Laasosen väliintulon myötä. Kaikkiaan kymmeniä tuhansia hehtaareita arvokkaita soita jäi suojelematta ja suojelukorvaukset saamatta tuhansilta maanomistajilta.
Pohjoisia soita ei suojeltu lainkaan
Eniten Luonnonsuojeluliittoa ihmetyttää hallituksen epäonnistuminen jopa valtion maiden suojelussa. Suojelun piiriin päätyi vain noin 6 000 hehtaaria valtion omistamia soita Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomen soiden jäädessä kokonaan ratkaisun ulkopuolelle.
– Miksei kaikkia valtion omistamia 28 000 hehtaaria valtakunnallisesti arvokkaiksi todettuja soita suojeltu, kysyy Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
– Kaikki ne olisi voitu suojella, jos poliittista tahtoa olisi ollut. Valtion omistamat kohteet oli valittu sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa valmiiksi tiukoin kriteerein, ja niiden tasearvot olivat tiedossa, perustelee Sulkava.
Toteutuneessakin valtion soiden suojelussa on ongelmakohtia. Suojelupäätöksen hehtaareista peräti 1000 hehtaaria ei tule saamaan lain suojaa. Ne jätettiin Metsähallituksen omien päätösten varaan.
”Luonnonsuojeluvastainen klikki”
SLL:n mukaan metsähallitus saa myös rajata kohteita uudelleen, vaikka rajaukset perustuvat asiantuntijoiden tekemään vesitaloudellisten kokonaisuuksien arviointiin. SLL:n mukaan Metsähallituksen viimeaikaiset toimet ovat olleet suojeluvastaisia, eikä järjestöillä siksi ole täyttä luottamusta kohteiden asialliseen toimeenpanoon.
Järjestön mukaan näyttää suorastaan siltä, että maa- ja metsätalousministeriöön ja Metsähallitukseen on ”pesiytynyt luonnonsuojelua vastustava klikki, jota eivät koske valtioneuvoston periaatepäätökset tai kansainvälisten sopimusten noudattaminen”.
Sulkavan mielestä pitäisi tarkastella, millä oikeudella nämä toimijat vesittävät toistuvasti etenkin valtion metsien ja soiden suojeluvelvoitteet. Puheenjohtaja muistuttaa, että perustuslain vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta koskee myös metsätalouden edunvalvojia.