Saana Säilynoja

Hallitusohjelmassa sovittu asia hautautui selvityksiksi.

Vajaa neljä vuotta sitten vasemmistoliitto ajoi hallitusohjelmaan Säätytalolla yhdessä vihreiden kanssa työntekijöiden ja itsensä työllistävien aseman korjaamisesta linjauksen.

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto arvioi, että mitään olennaisia korjauksia ei ole tehty. Hän arvioi asian jauhautuneen suuremmaksi koettujen asioiden jalkoihin. Vain joitain pieniä parannuksia on saatu aikaan.

Asian valmistelusta on vastannut työministeri Lauri Ihalainen työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM). Lehto ja työelämän tutkija Anu Suoranta harmittelevat työ- ja elinkeinoministeriön saamattomuutta. Työnantajat ovat sanelleet nuotit, joita ministeriössä on peesattu.

Lähes kolmannes itsensä työllistävistä ansaitsee korkeintaan 10 000 euroa vuodessa.

Työntekijöille silpputyölisä

Pätkä- ja silpputyötä tekevien ja itsensä työllistävien aseman vahvistaminen vaatii lainsäädäntöä. Nyt asiat hautautuvat selvityksiin.

Lehto painottaa työsuhteen tunnusmerkistön selkiyttämisen tarvetta. Nyt osa ihmisistä putoaa tahtomattaan yrittäjyyteen. Kaikkia pätkätyön muotoja kattavia parannuskeinoja on haettava.

ILMOITUS

Lehdon mukaan laissa tulisi olla periaate työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä työntekijöille, jotka tekevät yrityksessä jotain muuta kuin kokoaikaista ja vakituista työtä. Esimerkiksi kaupan alalla työaika saattaa jäädä 20 – 30 viikkotuntiin.

– Työstä tulisi maksaa suhteellisesti enemmän palkkaa, jos se on määräaikaista, osa-aikaista tai muuta silpputyötä. Tämä ei ole pakkokeino vaan ohjaava. Työnantaja voi vaikuttaa työn hintaan töitä järjestelemällä, Suoranta painottaa.

Korkeampi palkka voi olla euroja tai prosentteja. Näistä voisi sopia kunkin alan työehtosopimuksessa.

Itsensä työllistäjät tippuvat köyhyyteen

Itsensä työllistävien asema työmarkkinoilla on heikko. Lähes kolmannes itsensä työllistävistä ansaitsee korkeintaan 10 000 euroa vuodessa. Mediaanitulo on 20 500 euroa. Tähän joukkoon kuuluu myös omasta tahdostaan yrittäjinä toimivia.

Suoranta muistuttaa, että itsensä työllistävät jäävät ay-liikkeen taistelemien etujen ulkopuolelle. Heille ei kuulu työterveyshuoltoa, työsuojelua, vuosilomaa tai muita etuja. Työttömyysturvan saannissa on ongelmia ja pahimmillaan se jää saamatta kokonaan.

Suoranta mainitsee esimerkkinä itsensä työllistäjistä fysioterapeutit. Normaalin työsuhteen vaihtuessa itsensä työllistämiseen fysioterapeutti jatkaa samalla työnantajalla toimeksiannoilla samaa työtä. Yrittäjävastuu siirtyy työntekijälle terveyspalveluja tuottavalta yritykseltä.

Asiakkaille ei näy, että fysioterapeutti saa palkkaa asiakkaiden määrän mukaan. Hän maksaa oman työpaikkansa vuokran ja muut kulut. Perinteisissä ammateissa toimivien lisäksi itsensä työllistävinä tekee työtään suuri joukko luovissa ammateissa.

Palkkatyö rapautuu silpuksi

– Halutaanko tällaista yhteiskuntaa? Verotulot jäävät naurettavan pieniksi. Nämä ihmiset ovat köyhiä, Suoranta sanoo. Myös eläke jää pieneksi.

Suoranta väittääkin, että työn teettäminen työsuhteen ulkopuolella itsensä työllistäjillä muuttaa työmarkkinoiden luonnetta pätkätöitä enemmän. Nykyisellään yhteiskunta määrittelee heidät eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla.

– Kun palkkatyö murtuu reunoilta, silloin koko ay-liikkeen rakentama turva poistuu yhdellä liipaisulla. Bonuksena tulee päälle sukupuoli, Suoranta sanoo.